Ravitsemustieteen professori raivostui suomalaismiehen kokeesta: "Kukaan ei liho vahingossa kuutta kiloa kuukaudessa!"

Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm on pöyristynyt Tomi Kokonkokeilusta. Kokko eli kuukauden ravitsemussuositusten mukaisella ruokavaliolla ja lihoi kuusi kiloa. Hän kertoi myös vireystilansa romahtaneen kokeen aikana.

– Näin tyhmää juttua en ole pitkään aikaan nähnyt. Ihmettelen, että joku pystyy lihomaan kuusi kiloa kuukaudessa. Se tarkoittaa yli 1000 kilokaloria ylimääräistä energiaa päivässä. Vaikuttaa siltä, että hän on täysin tahallaan tuputtanut itseensä niin paljon ruokaa kuin sielu on sietänyt, Fogelholm sanoo. 

– Siinä on ollut niin kova yritys lihottaa itseään, että se vie viimeisenkin pohjan Kokon kokeelta. Ravitsemussuositusten perusviesti on, että pitää syödä oman energiankulutuksen mukaisesti. Kukaan ei vahingossa liho kuutta kiloa kuukaudessa, hän jyrähtää.

– On käsittämätöntä, että joku pystyy tekemään tällaista. Se on tosi kova temppu. Nyt hän yrittää esittää, että näin käy, kun siirtyy ravitsemussuositusten mukaiselle ruokavaliolle. Siitähän ei tässä ole kyse.

Nopea lihominen johtaa veriarvojen huononemiseen

Fogelholmin mukaan on selvää, että lyhyessä ajassa runsaasti lihovan olo huononee. 

– Jos minä lihoisin kuukaudessa kuusi kiloa, olisi oloni huono. Veriarvot huononisivat ja verenpaine nousisi. Mutta se ei kerro mitään ruokavalion vaikutuksesta. Se kertoo vain siitä, että jos lihottaa itseään kuusi kiloa kuukaudessa, muuttuu olo huonommaksi, ravitsemustieteen professori selittää.

– Tässä on kyse samasta asiasta kuin siinä, että ihminen voi laihduttaa monella eri tavalla. Kun ihminen laihduttaa paljon, arvot paranevat. Sekään ei kerro mitään laihdutuksessa käytetystä ruokavaliosta.  

"Jos ihminen syö liikaa, niin totta kai lihoo"

Fogelholm ei ihmettele, että Kokon veriarvot muuttuivat kokeen aikana huonompaan suuntaan. 

– Jos syö liikaa suositusten mukaista ruokaa, niin totta kai lihoo. Ja kun ihminen lihoo, arvot menevät huonompaan suuntaan.

– Tämä vie viimeisenkin pohjan kokeelta, jossa ei muutenkaan ole mitään järkeä. Sanoin jo alun perin, että tämä on typerä temppu. Jos joku on eri mieltä jostain asiasta ja alkaa kokeilla asiaa, jota hän vastustaa, niin eihän se ole mikään objektiivinen koe.

– Tieteellisissä kokeissakin otetaan mukaan ihmisiä ja sitten arvotaan, mihin ryhmään he osallistuvat. Osallistujilla ei ole mitään ennakkoasenteita siitä, mikä on hyvää ja mikä huonoa. On absurdia, että ihminen, joka on eri mieltä jostain asiasta, rupeaa kokeilemaan sitä. Kuka kuvittelee, että hän saisi mitään myönteistä aikaan?

"Pidän tempausta suorastaan vaarallisena"

Fogelholm pitää Tomi Kokon tempausta jopa vaarallisena. 

– En ole pitkään aikaan ollut näin tuohduksissani jostain tällaisesta. Kokon tempaus on niin typerä, että suututtaa. Pidän tempausta suorastaan vaarallisena sen kaikessa hölmöydessään.

Fogelholm toivookin, että myös ravitsemuskeskustelun kohdalla pystyttäisiin erottamaan luotettava tieto epäluotettavasta.

– Valtamedioiden päätoimittajat ottivat tänään kantaa sen puolesta, että eri medioiden luotettavuus on pystyttävä erottelemaan. Sama juttu olisi käännettävä ravitsemuskeskustelun puolelle. Mielipiteitä saa olla, mutta faktoja ei voi ruveta venyttelemään ja sijoittelemaan sopimaan omaan mielipiteeseen. Tässä typerässä kokeessa on tapahtunut juuri näin. Ikävä kyllä ihmiset, joilla ei ole tieteellistä peruskoulutusta, eivät ymmärrä, ettei yhden ihmisen kokeella ole mitään merkitystä.

Ravitsemussuosituksissa on kyse todennäköisyyksistä

Fogelholm muistuttaa, että ravitsemussuosituksissa on kyse todennäköisyyksistä.  

– Tutkimukset osoittavat, että niillä, jotka noudattavat ravitsemussuosituksia korkeilla pisteillä, on pienempi todennäköisyys lihoa kuin niillä, jotka noudattavat sitä pienemmillä pisteillä. Se ei tarkoita, etteikö olisi olemassa ihmisiä, jotka lihovat, vaikka syövät suositusten mukaisesti. 

– Leikitään, että 2000 ihmistä jaetaan kahteen ryhmään, joista toinen ryhmä laitetaan syömään ravitsemussuositusten mukaan ja toinen jonkun muun ruokavalion mukaan. Kuvitellaan, että käy niin, että ravitsemussuosituksia noudattavalla ryhmällä 700 ihmisen olo paranee ja 300 ihmisen tilanne huononee. Toisella ryhmällä taas 700 henkilön olo huononee ja 300 henkilön paranee. Totta kai silloin kannattaa suositella sitä toimintamallia, jossa 700 ihmisen olo parani, Fogelholm havainnollistaa.

– Sellaisiakin tutkimuksia löytyy, joissa liikuntaa lisätään ja jonkun kunto huononee. Ei kukaan silti sano, ettei kannata harrastaa liikuntaa.

Mikael Fogelholm vieraili MTV Uutisissa 11. helmikuuta. Katso video.