Ruokaväärennöksiin perehtyneen tietokirjailija ja kuluttajaekonomisti Mari Koistisen mukaan elintarvikepetosten taustalla piilevät lähes aina taloudelliset syyt. Esimerkiksi oliiviöljyjen väärentäminen on tuottoisaa bisnestä, kun rikolliset pullotavat halvempaa öljyä ja myyvät sen mukamas laadukkaana ekstra-neitsytoliiviöljynä.
Yleistä on myös oliiviöljyjen alkuperän väärentäminen.
– On voitu tuoda oliivit muualta, ja sitä ei ole kerrottu pakkauksessa. Alkuperämaa ja laatuluokka ovat ne tyypillisimmät väärennökset. Voidaan myös sekoittaa jotain halvempaa öljyä joukkoon tai luomu ei välttämättä ole luomua – tämä pätee myös muihin elintarvikkeisiin, Koistinen kertoi aiemmin.
Mari Koistinen on perehtynyt ruokaväärennöksiin.Shutterstock/Into-kustannus
Miten sitten tavallinen kuluttaja pystyy erottamaan kaupassa väärennetyn oliiviöljyn, vai pystyykö mitenkään? Koistisen mukaan väärennöksen tunnistaminen on kuluttajalle todella hankalaa, mutta tiettyjä seikkoja voi silti tutkia itse pullon kyljestä. Ensinnäkin pullosta pitäisi löytyä tietoa tuotteen alkuperästä
– Mikä on tuotteen alkuperämaa? Jos siinä on parasta ennen -päiväyksen lisäksi tuotantovuosi ja -paikka, niin aina parempi. On myös olemassa virallisia EU:n alkuperämerkintöjä, mutta toisaalta niitäkin voidaan väärentää.
Pelkillä pakkausmerkinnöillä ei voi siis mitenkään varmentaa, että tuote on sataprosenttisesti sitä, mitä luvataan.
Jos on perehtynyt oliiviöljyihin, voi tuotteen maku toki kertoa siitä jotain oleellista. Maallikon voi kuitenkin olla hankala arvioida, vastaako oliiviöljyn maku jotakin tiettyä laatuluokkaa. Lisäksi öljyt ovat keskenään luontaisesti erilaisia, joten niiden tuoksu, maku ja ulkonäkö vaihtelevat.
Laadukkaiden oliiviöljyjen väri vaihtelee tummanvihreästä kullankeltaiseen, mutta läpinäkyvää laadukas oliiviöljy ei ikinä ole.
– Suuren marketin hyllyssä on helposti kymmeniäkin oliiviöljyjä niin tietysti hinta on myös yksi tekijä. Jos joku myy ylipäätään hämmästyttävän halvalla laadukkaaksi määrittämäänsä tuotetta, niin hälytyskellojen pitäisi soida. Yleensä väärentäjä osaa kuitenkin hinnoitella tuotteensa niin, että se on uskottava.
Monipuolinen ostaminen vähentää riskiä väärennöksille altistumiseen
Koistinen suosittelee ostamaan kaupasta ylipäätään monipuolisesti erilaisia tuotteita, jolloin tavallaan myös altistuminen väärennöksille vähenee. Voi esimerkiksi miettiä, voisiko oliiviöljyn lisäksi käyttää ruoanlaitossa muitakin kasviöljyjä välillä.
– Rypsiöljyjä ei esimerkiksi juurikaan väärennetä.
Väärennetyistä oliiviöljyistä tai muista ruokatuotteista tuskin on Koistisen mukaan terveydelle haittaa Suomessa tai muualla EU:ssa. Tällaisiakin tapauksia on toki menneisyydessä ollut: Koistinen muistaa öljyväärennöstapauksen 1980-luvun Espanjasta, joka aiheutti runsaasti ongelmia. Tuolloin ihmisille myytiin öljyä, joka ei ollut tarkoitettu elintarvikekäyttöön.
– Vaikka tuotteessa nyt olisi hieman liikaa jotain väriainetta, niin ei se välittömästi yleensä aiheuta terveysongelmia. Jos käyttö on jatkuvaa, eli syö tietämättään syöpää aiheuttavaa väriainetta reilusti päivittäin, niin siinä voisi tietysti olla riskinsä. Senkin takia monipuolisuus tuotteissa on hyväksi.
Koistinen muistuttaa, että ruokaturva on meillä korkealla ja ruokaan liittyvät terveysriskit liittyvät ennemminkin ruokavalion kokonaisuuteen.
– Ainahan huijaaminen on väärin, mutta ei se oliiviöljyjen väärentäminen ole ollut ainakaan toistaiseksi meidän terveydellemme mikään erityinen riski.
