"Markalla Oukkidoukkeja ja Merkkareita" – karkinsyönnissä tapahtunut oleellinen muutos 30 vuodessa, ja tästä on maahantuojan mukaan kyse

Videolla: Suomalainen Suvi on kerännyt vanhoja karkkipakkauksia jo kymmenisen vuotta - katso huikea kokoelma!

Kuinka paljon sinä syöt karkkia? TIlastojen perusteella jokainen suomalainen kuluttaa makeisiin 120 euroa vuodessa, kun vuonna 1990 summa oli käyvissä hinnoissa 58 euroa. Kotitalouksia kohden makeisten kulutus oli vuonna 1990 134 euroa vuodessa ja vuonna 2016 247 euroa vuodessa. Makeisten syönnin voi siis katsoa kaksinkertaistuneen viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Mistä tämä johtuu?  

Makeisten maahantuonnista vastaava Jarmo Kalliomäki Lunapark Scandinavia Oy:sta selittää ilmiötä muun muassa ihmisten käytettävissä olevien tulojen yleisellä nousulla.  

– Enää raha ei rajoita kulutusta edes nuoremmilla kuluttajilla, sillä myös lapsilla on maksusovelluksia kännykässään ja omat maksukortit, Kalliomäki pohtii.  

Karkkia myydään nykyään jopa rautakaupassa

Kolmessakymmenessä vuodessa maailma on muuttunut monin tavoin muutenkin. Kalliomäen mukaan siinä ajassa karamellien valikoima on Suomessa kasvanut huimasti ja kulutus monipuolistunut. Suurin vähittäiskaupassa tapahtunut muutos on ollut irtokarkkien tulo myyntiin. 

– Sen seurauksena myyntipaikkoja tuli runsaasti lisää, mistä ostettiin isompia kertaeriä, sillä itse valitsemalla sai juuri sellaisen pussin kuin halusi, Kalliomäki selittää.

Kalliomäen mukaan jatkoa tälle trendille on myyntipaikkojen monipuolistuminen: karkkia myydään nykyään kaikkialla, kuten vaikkapa rautakaupassa. Tarjonta lisää kysyntää. 

Kalliomäki kertoo myös toisesta ilmiöön vaikuttaneesta merkittävästä trendistä, lisäarvomyynnistä. Se tarkoittaa sitä, että karkin mukana myydään esimerkiksi lelu, tarra tai jokin pelikoodi. Oheistuotteiden avulla makeisista on voitu periä korkeampaa hintaa kuluttajan pysyessä tyytyväisenä. 

Ei enää vain karkkipäivän herkku

Karamelli ei ole nykyisin enää vain karkkipäivän herkku, vaan sitä on kohtuuden rajoissa lupa syödä myös arkena osana monipuolista ruokavaliota, joka on yksi hyvinvoinnin kulmakivistä. 

– Karkkitehtaalla ja hammaslääkärillä on käytännössä sama tavoite. Karkkia ei pidä syödä jatkuvasti eikä kerralla valtavia määriä. Ruokavalioon ja hampaiden hoitoon liittyvät suositukset voi myös makeisten valmistaja allekirjoittaa, Kalliomäki toteaa.

Myös kuluttajien vaatimukset ovat kehittyneet. Kalliomäen mukaan nykyisin osataan vaatia esimerkiksi uusiutuvan energian käyttöä valmistuksessa. Lisäksi vegaanisten ja gluteenittomien tuotteiden kysyntä kasvaa ja palmuöljyn käyttöön suhtaudutaan kriittisesti. Nämä trendit tulevat pätemään myös jatkossa. 

– Turvallisuuteen, ekologisuuteen ja eettisyyteen liittyvät vaatimukset tulevat varmasti kiristymään, mutta lopulta ratkaisevinta on herkullinen maku, Kalliomäki muistuttaa. 

Lue myös: Tässä ovat Fazerin syksyn uutuuskarkit ja -suklaat! Mukana muun muassa "hartaasti toivottu suklaalevy" sekä yllätys Turkinpippuri-faneille