Maailmanmestaruuskilpailuihin valmistautuminen vaatii kokkijoukkueelta paljon – "kokeilla ei ole nälkä, ei jano, ei tarve käydä vessassa"

Videolla vuoden kokiksi valittu Kalle Tanner kertoo, mitä tittelin saaminen oikein vaatii.

Kultaa kokkiolympialaisissa Suomelle catering-sarjassa voittanut Fazer Culinary valmistautuu paraikaa marraskuussa 2018 Luxemburgissa pidettävään Culinary World Cupiin.

Joukkueenjohtaja Karri Käki ja joukkueen kapteeni Mika Pesonen paljastivat, mitä kaikkea kilpailuun valmistautuminen ja itse kilpailu joukkueen jäseniltä oikein vaativat.

Vuoden 2018 teemana ruokahävikin vähentäminen

Fazer Culinary Teamiin kuuluu yhdeksän henkeä, joista kisapäivänä on lavalla neljä. Joukkueen jäsenillä on viisi tuntia aikaa valmistaa linjastolounas 150 hengelle sillä rajoitteella, että raaka-aineiden hinta saa olla enintään viisi euroa per asiakas.

Lounaan tulee sisältää kolme lämmintä pääruokaa, keiton, salaattibuffetin kastikkeineen ja lisäksi jälkiruoan.

– Liikkeelle lähdetään käytännössä katsoen nollasta, eli esivalmisteluja ei ole. Tekemistä kyllä riittää, Käki kertoo.

Tämän vuoden teemana kilpailuissa on "Fighting Food Waste" eli ruokahävikin vähentäminen ja välttäminen. Teeman tulee näkyä niin ruoassa kuin joukkeen työskentelyssä.

"Ei ole nälkä, ei jano, ei tarve käydä vessassa"

Kisapäivä alkaa puoli kolmen aikaan aamulla, jolloin matka keittiölle alkaa. Aamuseitsemältä tavaroiden purkamisen ja tavaroiden järjestämisen jälkeen alkaa itse kisa, jolloin kokkaaminen pääsee käyntiin. 

– Seitsemältä alkaa kevyt viiden tunnin kokkaus, kahdeltatoista on lounas ja sen jälkeen pari tuntia tarjoilua. Sen jälkeen siivoamista pari tuntia, jolloin kello on neljä. Tilaisuuksien, edustukisen ja pisteiden jaon jälkeen kello on puoliyön paikkeilla. Se on lähestulkoon 24 tuntia hereillä ja siitä lähes koko aika paineen alla.

– Kokeilla ei ole nälkä, ei jano, ei tarve käydä vessassa sen päivän aikana, sillä keittiöstä poistuminen on melkoinen aikasyöppö, ja keittiöstä poistumiseen vaaditaan tuomaristolta lupa. Tätäkin on harjoiteltu, Pesonen kertoo.

Joukkue luottaa Pohjoismaisiin raaka-aineisiin

Kilpailun alussa jokaisella joukkueella on sata pistettä, josta aletaan vähentämään. Kansainvälinen tuomaristo arvostelee ruoan lisäksi muun muassa joukkueen työskentelytekniikkaa, työn jakamista, laitteiston ja tilan hyödyntämistä, ammattimaista työskentelyä ja aikatauluttamista.

– Jo viiden minuutin myöhästyminen on pistemäärässä niin iso rokotus, ettei voittoon ole mitään mahdollisuutta, Käki kertoo.

LUE MYÖS: Järvenpääläinen sushi on ilmiö! Japanilaiset kansanedustajat ihastuivat suomalaisen ruokakaupan tarjontaan

Pahimmaksi kilpailijoiksi Pesonen mainitsee Thaimaan, Ruotsin ja Tanskan. Luottamus joukkueeseen menestymiseen on kuitenkin kova.

– Luotamme Pohjoismaisiin raaka-aineisiin, ruokakulttuurimme kiinnostavuuteen ja totta kai joukkueen pedanttisuuteen. Teemme asiat just, eikä melkein, Pesonen kertoo.

– Tuodaan mukaan sellaisia asioita, joita lounaslinjastoruokailussa ei ole ennen nähty, pesonen lisää.