Suomalaisten sienibuumi voisi parhaimmillaan kasvaa rahakkaaksi vientibisnekseksi, kertoo tuore Kuluttaja-lehti.
Poikkeuksellisen runsaan herkkutattisadon ansiosta monet suomalaiset ovat löytäneet tänä syksynä uuden harrastuksen, sienestyksen. Sosiaalinen media suorastaan pursuaa tattiotoksia: milloin niitä ollaan poimimassa lähimetsässä ja milloin niistä on syntynyt jumalaisen herkullinen tattipasta.
Tuoreen Kuluttaja-lehden mukaan tatit ja ylipäätään sienet ovat kuitenkin vielä yksi Suomen huonoimmin hyödynnetyistä luonnonvaroista. Niitä voitaisiin viedä ulkomaille niin paljon kuin metsästä irtoaa, kunhan poimijoita vaan riittäisi. Viljelyllä sienistä voitaisiin rakentaa jopa miljardibisnes.
Suomi on sieniviljelyn kehitysmaa – voisi olla miljardibisnes
Yksi tapa tehostaa sienibisnestä olisi sienien viljely. Sienenviljelyssä Suomi on kuitenkin vielä kehitysmaa, toteaa biologi Jouni Issakainen. Suomessa viljellään vain muutamaa sientä, vaikka mahdollisuudet olisivat paljon laajemmat. Viljellyt sienet eivät eroa ravintoarvoiltaan luonnonsienistä.
– Sienten kasvatusta voi opiskella pienin investoinnein harrastusmielessä. Siihen ei tarvita täysin steriloituja alustoja ja sienimöitä eli sienenviljelylaitoksia, Issakainen toteaa Kuluttaja-lehdelle.
Esimerkiksi Kiinassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa sienet ovat miljardien eurojen arvoinen bisnes. Suomesta puuttuu kuitenkin tämän tason osaaminen ja kysyntä sekä tuotantoketju tilalta kauppoihin. Hyvä esimerkki sienibisneksen toimivuudesta maailmalla on homesienien rihmastosta valmistettu sieniproteiinivalmiste quorn. Sama voitaisiin tehdä Suomessa vaikka siitakkeen rihmastolla, Issakainen muistuttaa.