Ilmainen herkku, jota suomalaiset eivät hyödynnä: Voi valmistaa jopa muusia tai leipää!

Tammenterhoja on käytetty ravintona kaikkialla, missä tammi kasvaa. Tammenterhot ovat olleet helppoa viljeltävää, sillä tammea ei tarvitse istuttaa joka vuosi uudestaan, vaan se kasvaa ja tuottaa satoa käytännössä itsekseen. Heikki Ruususen e-kirjassa Tammenterhot ruokana kerrotaan, että terhoista voi valmistaa esimerkiksi lättyleipää tai muusia.

Esikäsittele terhot huolellisesti

Tärkein muistettava asia tammenterhojen ruokakäytössä on se, että ne vaativat huolellisen käsittelyn ennen syömistä. Tammenterhot sisältävät runsaasti tanniineja, jotka voivat aiheuttaa esimerkiksi ruoansulatusongelmia. Terhojen kuumavesihuuhdonta on yksi keino tanniinien tuhoamiseen. Kun terhot eivät maistu enää kitkerältä, on tanniinipitoisuus riittävän alhainen siihen, että terhoja voi käyttää ravinnoksi.

Tammenterhoja poimiessa on hyvä muistaa, että puusta kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Pudonneita terhoja saa kuitenkin poimia ilman maanomistajan lupaa. Myös se on hyvä ottaa huomioon, että terhot ovat monelle luonnonvaraiselle eläimelle tärkeä ravinnonlähde, joten hyvää terhoapajaa ei kannata kyniä aivan tyhjäksi. Myös haljenneet, epämuodostuneet, läikikkäät, raa'at tai hatulliset terhot kannattaa jättää poimimatta.

Tammenterhojen ravintosisältö

Tammenterhot sisältävät kaikki yhdeksää välttämätöntä aminohappoa ja esimerkiksi magnesiumia, kaliumia, kuparia ja B-vitamiineja.

Tammenterhojen ravintosisältö:

50.4% hiilihydraatteja
34.7% vettä
4.7% rasvaa
4.4% proteinia
4.2% kuitua
1.6% tuhkaa (mineraaleja)

Lähde:Heikki Ruusunen: Tammenterhot ruokana

MTV LIFESTYLE