Järkälemäinen ravintoainepommi voisi ruokkia miljoonat aliravitsemuksesta kärsivät intialaiset, ellei jakkihedelmää kohtaan olisi kansallista asenneongelmaa.
Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa yleisesti kasvava intianleipäpuu on satoisa kasvi, joka tuottaa suuria, 4-45 kilogrammaa painavia jakkihedelmiä. Runsasenergisen ja C-vitamiinipitoisen hedelmän siemenet sisältävät runsaasti proteiinia, kaliumia, kalsiumia ja rautaa, jotka ovat kaikki tärkeitä ihmisen kasvun turvaavia ravintoaineita.
– Jakkihedelmässä on niin paljon ravintoaineita ja energiaa, että sitä voisi luonnehtia ihmeeksi. Yksi hedelmä voi tarjota aterian koko perheelle, kertoi University of Agriculture Science -yliopiston tutkija Shyamala Reddy The Guardianille.
Syy jakkihedelmän ruokaisuuteen piilee koon ja ravintoaineiden lisäksi moninaisissa valmistustavoissa. Kypsää hedelmää voi syödä sellaisenaan ja vielä raakaa käyttää perunan tapaan. Kaakkois-Aasiassa jakkihedelmää käytetään niin curry-ruoissa, wokeissa ja sipseissä kuin mehuissa, jäätelöissä ja leivontajauhoissakin – viimeksi mainittua varten hedelmän siemenet kuivataan ja jauhetaan.
Helposti kasvatettava intianleipäpuu voisi olla ratkaisu ilmastonmuutoksen aiheuttamaan vehnän ja maissin tapaisten viljojen heikentyneisiin viljelymahdollisuuksiin. Intianleipäpuu nimittäin kestää hyvin lämpöä, tuhoeläimiä sekä tauteja.
"Köyhän miehen hedelmää" ei haluta viljellä
Bangladeshissa intianleipäpuita kasvatetaan yleisesti, ja siitä onkin viljelijälleen moninaista hyötyä. Sen lehdistä saa eläinten rehua, kuoresta väriainetta ja rungosta polttopuita, minkä lisäksi puun erittämä tahmainen neste ajaa asiansa liimana.