Putin toisti: Tein virheen

10:11Katso myös: Putin piti puhemaratonin – mihin hän Venäjää vie?

Toinen kerta

Putin toisti väitteensä virheestään uudelleen 22. joulukuuta antamassaan haastattelussa. 

Putinin mukaan on mahdotonta sanoa, milloin hyökkäys olisi pitänyt aloittaa. Siihen olisi kuitenkin pitänyt valmistautua ja "valita oikea hetki", eikä "odottaa hetkeen, jolloin ei ole enää mahdollista tehdä mitään".

Presidentin mukaan Ukraina ja länsi johtivat Venäjää harhaan, kun ne eivät toteuttaneet Minskin sopimuksen ehtoja. Se antoi Ukrainalla aikaa valmistautua tuleviin sotilastoimiin Venäjää vastaan, Putin väitti.

Tiedossa on, että Ukraina voimisti armeijaansa Minskin sopimuksen jälkeen, mutta tämän se teki juuri Venäjän hyökkäyksen pelon ja yhä jatkuvien taisteluiden vuoksi.

Minsk II:sta on kritisoitu lännessä siitä, ettei se asettanut suoraan vaatimuksia Venäjälle. Venäjän voimakkaasti tukemia Itä-Ukrainan separatisteja käsiteltiin prosessin aikana usein täysin itsenäisinä toimijoina, mikä ei vastannut todellisuutta.

Venäjä on toistuvasti eri yhteyksissä syyttänyt sodasta sekä Ukrainaa että puolustusliitto Natoa, jonka jäsenmaat ovat tukeneet Ukrainaa myös aseellisesti. Venäjä on sotapropagandassaan usein todennut maan taistelevan Ukrainassa Natoa vastaan. 

Kremlin keskeinen argumentti sodan aloittamiselle on ollut, että Naton leviäminen suoraan Venäjän rajoille uhkaa sen turvallisuutta.

Lue myös: NYT: Tiedustelu paljastaa, kenen idea Pohjois-Korean joukkojen lähettäminen Venäjälle oli

0:34Zelenskyi julkaisi karun videon Ukrainaa vastaan taistelevista pohjoiskorealaisista.

Zelenskyin "käyttökelvoton" suunnitelma

Minskin sopimusten epäonnistuminen luo pitkän varjon myös mahdollisten tulevien neuvotteluiden ylle. 

Puheet rauhanneuvotteluista ovat lisääntyneet merkittävästi sen jälkeen, kun Donald Trump voitti marraskuussa Yhdysvaltojen presidentinvaalit. Trump on luvannut lopettaa sodan nopeasti ja hän suhtautuu selvästi Joe Bidenin hallintoa kriittisemmin Ukrainan kalliina pidettyyn tukemiseen.

Ukraina vaati pitkään Venäjän joukkojen vetäytymistä kaikilta sen miehittämiltä alueilta, mutta loppuvuoden aikana maan viranomaiset presidentti Volodymyr Zelenskyitä myöten ovat todenneet, että alueluovutuksia on pakko tehdä.

Zelenskyi on myöntänyt, ettei Ukrainalla ole tällä hetkellä sotilaallista voimaa työntää venäläisjoukkoja pois alueiltaan. Venäjä on edennyt syksyn aikana nopeammin kuin kertaakaan sodan alun jälkeen.

Ukraina on vaatinut rauhan takeeksi joko jäsenyyttä puolustusliitto Natossa tai muita vahvoja turvatakuita. Marraskuussa Zelenskyi ehdotti, että taistelut voisivat päättyä, jos puolustusliitto Nato ottaisi jäsenekseen sen osan Ukrainaa, jota Venäjä ei tällä hetkellä miehitä.

Tämä rauhansuunnitelma on "käyttökelvoton", totesi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau tuoreeltaan MTV Uutisille. Näin siksi, että sen enempää Venäjä kuin puolustusliitto Nato eivät tule suostumaan siihen.

– Nato-maat eivät halua edes neuvotella Ukrainan Nato-jäsenyydestä sota-aikana. Joidenkin Nato-maiden antamat turvatakuut voisivat olla eri asia, Nizhnikau sanoi.

Lue myös: WSJ: Uutta tietoa Venäjän saamista aseista

Se, mitä Ukrainan president ti Zelenskyi pohtii sodasta on vähemmän tärkeää kuin se, mitä Putin sanoo, asiantuntija arvioi.AFP / Lehtikuva

"Venäjä tuntee lännen heikkouden"

Zelenskyin mukaan Ukraina voisi saada Venäjän miehittämät alueet takaisin "diplomatian keinoin". Venäjä miehittää Ukrainasta vajaata viidennestä ja Venäjä on tehnyt selväksi, että se aikoo pitää kiinni valtaamistaan alueista.

Koska sotatapahtumat suosivat tällä hetkellä Venäjää, on se mitä Zelenskyi pohtii sodasta on vähemmän tärkeää kuin se, mitä Putin sanoo, arvioi Ulkopoliittisen instituutin Venäjä, EU:n itäinen naapurusto ja Euraasia ohjelmajohtaja Arkady Moshes.

Kremlin perusajatus on ollut, että länsi kyllä kyllästyy sotaan, tuki hiipuu ja Venäjä lopulta saa haluamansa. Venäjä kun on sekä väestöltään että taloudeltaan Ukrainaa suurempi valtio.

Lännessä kuulluista lukuisista juhlapuheista huolimatta erityisesti kuluvan vuoden aikana on alkanut näyttää siltä, että Venäjän strategia ja sen taustalla olleet oletukset lännen tuesta osuvat oikeaan.

– Venäjä luottaa ajan olevan sen puolella. Venäjällä on paljon enemmän voimavaroja ja ne ovat sen omia, joten se voi valita, kuinka se käyttää niitä, Moshes katsoi.

– Venäjä tuntee nyt lännen heikkouden, Moshes jatkoi.