Yritysten kotipalvelutoiminta yleistyy: Työntekijöille lastenhoitoapua

Tilistar tarjoaa työntekijöilleen työsuhde-etuna ilmaista kotiapua esimerkiksi silloin, kun heidän lapsensa sairastuvat. Yritys on palkannut kaksi hoitajaa, jotka saapuvat tarvittaessa työntekijän kotiin huolehtimaan lapsista.

Idea kotiapulaisten palkkaamisesta lähti liikkeelle Tilistarin toimitusjohtajan Tarja Lindrothin aloitteesta. Hän huomasi, että yrityksen 25 työntekijällä oli tarve löytää lapsilleen hoitajia, jotta heidän ei tarvitse olla itse poissa töistä.
-Olen erittäin tyytyväinen verottajan päätöksestä hyväksyä kotipalvelu verottomaksi työsuhde-eduksi. Uskon, että tämä kannustaa muitakin yrityksiä toimintaan, kertoo Lindroth.

Koko idea yritysten tarjoamasta kotiavusta on lähtöisin Ruotsista, jossa toimintaa on ollut jo kolmen vuoden ajan.

Hyöty koituu yrityksille

Helsingin kaupungin verosihteeri Hannu Tapion mielestä kotiavun verovapaus on ennen muuta yrityksen etu. Maksamalla työntekijöidensä kotiavun yritysten ei tarvitse maksaa työntekijöiden palkkoja, kun nämä hoitavat itse lapsiaan kotona.
-Tilistarissa työntekijät saavat itse valita, turvautuvatko he kotiapuun, vai hoitavatko itse lapsensa kotona, korostaa Lindroth. Tilistarin kotiavun verovapaus oli ennakkotapaus. Jokaisen yrityksen kohdalla asia käsitellään verottajan mukaan erikseen.

Palveluja kotitalouksille

Kotipalvelua tarjoavia yrityksiä on Suomessa yli 300, joista noin 40 on Helsingin seudulla. Lähes kaikki palvelut tarjotaan yksityisille kotitalouksille. Ensimmäiset kotipalveluyritykset perustettiin vuonna 1980-luvun lopussa. Kotipalveluyritykset tarjoavat lastenhoidon lisäksi vanhusten hoitoa ja jopa sairaanhoitajapalveluja. Yhteistä kotipalveluyrityksille on, että työ tehdään ihmisten kotona eikä laitoksissa. Työstä veloitetaan Helsingin seudulla noin 100-150 markkaa tunnilta.

Pääkaupunkiseudulla toimiva Palvelutoimisto Nelikko palvelee 13 työntekijän voimin noin 180 asiakasta, joista suurin osa on yli 65-vuotiaita. Nelikon asiakkaina ovat kotitaloudet. Asiakkaista noin puolet tulee kuntien kautta niin, että kunnat ostavat palvelun. Toinen puoli koostuu yksityisesti tai vakuutusyhtiöiden kautta maksavista asiakkaista.
(STT)