Madridin ilmastokokouksen lopputulos oli suuri pettymys. Kokouksen jälkeen todettiin monella suulla, että lopputulos oli mitättömyydessään suorastaan katastrofaalinen.
Suuria odotuksia kokoukseen ei edes kohdistunut. Toivottiin kuitenkin, että viime vuoden kokouksessa hieman keskeneräiseksi jäänyt Pariisin sopimuksen sääntökirja saataisiin valmiiksi. Ei saatu. Kehitysmaat toivoivat saavansa lisää rahoitusta ilmastonmuutoksen aiheuttamien menetysten ja tuhojen korjaamiseen. Lupauksia lisärahasta annettiin jälleen, mutta uutta rahoitusmekanismia he eivät saaneet.
Toivottiin edes sitä, että kokouksesta saataisiin selkeä viesti maailmalle siitä, että valtiot ovat tosissaan taistelussa ilmaston lämpenemistä vastaan. Sitäkään viestiä ei saatu.
Kaikkien aikojen pisin ilmastokokous
Kokous saavutti sentään kyseenalaisen ennätyksen pituudessa. Koskaan aikaisemmin ilmastokokous ei ole venynyt näin paljon yliajalle. Kaksi yötä valvoneet neuvottelijat eivät riemuinneet huomatessaan valvoneensa turhan takia. Syyttävät sormet osoittivat puheenjohtajamaa Chilen suuntaan. Suomen ympäristöministeri Krista Mikkonen (Vihr.) arvioi, että kokous olisi voitu lopettaa ajallaan, jos puheenjohtaja olisi ollut jämäkämpi ja määrätietoisempi.
Vielä suurempia syyllisiä kokouksen epäonnistumiseen ovat kuitenkin päätöksiä jarruttaneet maat: Brasilia, Yhdysvallat, Kiina, Australia, Saudi-Arabia, Intia.
Ilmastonmuutos etenee vauhdilla
Vuosi 2019 jää historiaan lukuisista ilmastokatastrofeista: Valtavat tulipalot ovat roihunneet Amazonin sademetsissä ja Australiassa, helleaaltoja koettiin eri puolilla maailmaa, niin Etelämantereella kuin Grönlannissakin havaittiin kiihtyvää sulamista. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on ennätyskorkealla. Tutkijat ovat julkaisseet lukuisia raportteja ilmastonmuutoksen vääjäämättömästä etenemisestä ja varoittaneet, että olemme jo voineet ylittää kriittisiä rajoja, joiden jälkeen ilmastonmuutosta ei voi enää pysäyttää.