Ympäristötoimittajan kommentti: Jos selkeitä ilmastopäätöksiä ei pystytä tekemään, pitää edetä kiertoteitä, joista yksi nähtiin tänään

2:19
Ovatko Suomen ilmastotoimet ja -tavoitteet riittäviä?

Maailman johtajat tuntuvat olevan liikuttavan yksimielisiä siitä, että ilmaston lämpeneminen on pysäytettävä 1,5 asteeseen. Lupaukset eivät riitä, vain teoilla on merkitystä kirjoittaa kommentissaan MTV Uutisten ympäristötoimittaja Päivi Mäki-Petäjä.

Glasgown ilmastokokouksen puheenvuoroissa on vakuuteltu, että nyt on aika toimia ja aika ajatella tulevia sukupolvia. Tästä huolimatta johtajat eivät ole lyöneet pöytään uusia, merkittäviä päästövähennyslupauksia, joita tarvittaisiin 1,5 asteen tavoitteeseen pääsemiseen. Jos tarkkoja ollaan, lupauksetkaan eivät riitä. Vain teoilla on merkitystä.

Päästöleikkaukset lykätään mahdollisimman kauas

Monet maat ovat sitoutuneet olemaan hiilineutraaleja vuoteen 2050 mennessä. Jotkut maat, kuten Kiina tavoittelevat hiilineutraaliutta vasta vuonna 2060 ja Intia vasta 2070, kuten maanantaina kuultiin. Jotta pysyttäisiin 1,5 asteen polulla, maailman päästöt pitäisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä, eli alle kymmenessä vuodessa. Näin nopealla aikataululla toimiminen tuntuukin sitten olevan monille valtioille aivan liikaa. Teot ja puheet eivät kohtaa.

Silti monet kaupungit, osavaltiot ja yritykset ovat ryhtyneet torjumaan ilmastonmuutosta. Jos oma kaupunki uhkaa upota aaltoihin tai joutuu toistuvasti äärimmäisten sääilmiöiden kohteeksi, ilmastonmuutos alkaa näyttäytyä todellisena uhkana. Jos yrityksen oma liiketoiminta uhkaa romahtaa ilmastonmuutoksen seurauksena, kannattaa ilman muuta kehittää ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan tai ilmastoystävällisiä ratkaisuja saastuttavien tilalle. Myös rahoittajat ovat ryhtyneet vetämään sijoituksiaan pois ilmastoa pilaavasta liiketoiminnasta. 

Juttu jatkuu linkkien jälkeen.

Neuvotteluissa viilataan sulkumerkkejä

Silti kaksiviikkoinen YK:n ilmastokokous on jälleen käynnissä ja sopimustekstejä sorvataan lähes vuorokaudet ympäri. Neuvottelijat iloitsevat, kun muutama sulkumerkki saadaan poistettua sopimustekstistä. Samaan aikaan mielenosoittajat huutavat äänensä käheiksi kokouspaikan ulkopuolella vaatiessaan konkreettisia toimia. Turhautuminen on ymmärrettävää.

Katso myös:

1:33
Ilmastoaktivisti Greta Thunbergin saapuminen Glasgown ilmastokokoukseen aiheutti kaaoksen juna-asemalla – sadat ihmiset ympäröivät juna-asemalla

Se on selvää, että sopimustekstien on oltava mahdollisimman hyviä, selkeitä ja mahdollisimman vähän tulkinnanvaraisia ja niiden viilaaminen on sinänsä tärkeää. Nuorilla mielenosoittajilla on kuitenkin oma tulevaisuus uhattuna eivätkä hienoimmatkaan tekstit tarjoa nopeita ratkaisuja koko ajan käynnissä olevaan ilmastokriisiin.

Julistukset vievät eteenpäin

Ilmastokokouksessa on onneksi keksitty myös uusia lähestymistapoja ongelmaan. Maat ja maaryhmät ovat tehneet erilaisia aloitteita, joihin muut valtiot voivat liittyä. Suomi on mukana esimerkiksi Glasgown metsäjulistuksessa, jossa yli sata maata sitoutuu lopettamaan metsien hävittämisen vuoteen 2030 mennessä. Mukana ovat myös Brasilia, Venäjä, Kiina ja Yhdysvallat.

Tarjolla on myös sitoumuksia muun muassa hiilestä irtautumiseen, siirtymisestä päästöttömiin autoihin ja metaanipäästöjen vähentämiseen. Sitoumusten etu on se, että niihin voivat liittyä suurempaa kunnianhimoa tavoittelevat maat, järjestöt, alueet ja yritykset. Toki niihinkin liittyy riski siitä, ettei tavoitteita saavuteta, mutta ainakin ne sisältävät konkreettisia toimenpiteitä.

Tavoitteiden saavuttamiseksi pitää siis etsiä kiertoteitä, kun suoraviivaiset ratkaisut eivät näytä onnistuvan. Onneksi ilmaston kannalta on ihan sama, mitä väyliä pitkin tavoitteet saavutetaan. Pääasia, että saavutetaan. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja