Pitkäksi venyneen YK:n ilmastokokouksen neuvotteluja jatkettiin Madridissa yön yli. Ilmastokokouksen loppuistunnon oli määrä alkaa sunnuntaina aamupäivällä.
Puheenjohtajamaa Chilen edustaja vetosi BBC:n mukaan yöllä osapuoliin ja pyysi sovinnollisuutta sekä joustavuutta. Kokousta vetävän Chilen ympäristöministerin mukaan keskusteluissa on melkein päästy sopimukseen, mutta lopputuleman pitäisi olla kunnianhimoinen.
Ilmastokokouksen oli määrä päättyä jo perjantai-iltana. Madridissa on ollut tarkoitus sopia Pariisin ilmastosopimuksen vielä auki olevista asioista.
Neuvotteluissa ovat olleet vastakkain etenkin maat, jotka eivät halua kiristää päästötavoitteitaan enempää lähiaikoina, ja maat, jotka vaativat kunnianhimoisempia ilmastotavoitteita.
"Uusi tilaisuus rapauttaa sopimuksen ehtoja"
Ilmastokokoukseen on kohdistunut huomattavaa painetta ja valtioilta odotetaan selkeää viestiä siitä, että kriisin ratkaiseminen otettaisiin tosissaan ja toimia oltaisiin valmiita lisäämään. Tieteentekijät ovat antaneet toistamiseen kiireisiä varoituksia ilmaston tilasta ja miljoonat nuoret ovat jatkaneet viikoittaisia ilmastolakkojaan.
Pahiten ilmastonmuutoksesta kärsineiden valtioiden edustajat ovat kuitenkin arvioineet, ettei kokous ole onnistunut täyttämään kunnianhimoisen teeman tarjoamia odotuksia. Kokouksen teemana on tällä kertaa "Time for action" eli aika toimia.
Karibianmerellä sijaitsevan saarivaltio Grenadan edustaja Simon Stiell kertoi uutistoimisto AFP:lle, että kokous vaikuttaa olevan jälleen uusi tilaisuus rapauttaa Pariisin ilmastosopimuksessa sovittuja ehtoja.
– Mukana on yksi tai kaksi osapuolta, jotka vaikuttavat jääräpäisesti takaavan, että vaateissa kunnianhimolle, toimille ja suoraselkäisyydelle ilmaston hyväksi otettaisiin takapakkia, hän lisäsi.
Kunnianhimosta ilmastotoimiin ei ole selkeitä merkkejä
Madridissa on kokoontuneena edustajia lähes 200 maasta. Yhdessä heidän on ollut määrä tehdä sääntökirja vuonna 2015 allekirjoitetulle Pariisin ilmastosopimukselle. Sopimuksen tavoite on ollut rajoittaa lämpötilojen nousu maapallolla kahteen asteeseen ja mieluummin jopa 1,5 asteen tasolle.
Kunnianhimoa ilmastokriisin selättämiseksi ei kuitenkaan ole ilmastojärjestöjen mukaan ollut. Esimerkiksi vapaaehtoisten hiilivähennysten vahvistamista ovat ajaneet lähinnä pienet saarivaltiot ja vähemmän kehittyneet valtiot sekä Euroopan unioni.
Kiina ja Intia ovat tehneet selväksi, etteivät ne koe tarpeelliseksi parantaa nykyisiä päästövähennyssuunnitelmiaan ja ovat sen sijaan sälyttäneet rikkaille valtioille vastuuta johtaa esimerkillään sekä avustaa taloudellisesti köyhempiä maita. Kiinan hiilipäästöt ovat maailman suurimmat ja Intian neljänneksi suurimmat.
Brasilia ja Australia sen sijaan haluavat, että aiemman ilmastosopimuksen mukaan maiden kerryttämät päästöhyvitykset otettaisiin huomioon osana niiden osallistumista Pariisin sopimukseen.
Yhdysvaltoja syytetään ilmastotoimien vahingoittamisesta
Yhdysvaltoja taas on syytetty siitä, että maa on pyrkinyt hankaloittamaan useita toimia, jotka ovat elintärkeitä ilmastonmuutoksesta pahiten kärsiville valtioille.
Esimerkiksi ActionAid-hyväntekeväisyysjärjestön ilmastojohtaja Harjeet Singhin mielestä Yhdysvallat on toistuvasti estänyt maailman toimia ilmastonmuutoksen uhrien avustamiseksi. Hänen mukaansa Yhdysvallat ei ole tullut kokoukseen vilpittömin pyrkimyksin.
Yhdysvallat on jättämässä Pariisin ilmastosopimuksen ensi vuonna.
AFP:n mukaan maapallon on arvioitu lämpenevän yli kolmella asteella vuoteen 2100 mennessä.