YM: Naturan talousvaikutukset eivät merkittäviä

Natura 2000 -ohjelman taloudelliset vaikutukset eivät ole merkittäviä, ennakoi ylitarkastaja Pirkko Isoviita ympäristöministeriöstä.

Virallinen arvio Naturan taloudellisista ja sosiaalista vaikutuksista on tekeillä Suomen ympäristökeskuksessa. Ympäristöministeriön näkemyksen mukaan Natura 2000 -ohjelman taloudelliset vaikutukset koskevat vain Natura-verkostoon ehdotettuja uusia alueita, joita on 10 prosenttia kuulemisessa olleesta kokonaispinta-alasta. Ympäristöministeriön Natura-ehdotus koostui 1500 alueesta, joiden yhteispinta-ala oli 4,9 miljoonaa hehtaaria.

Isoviidan mielestä Naturan rasitteeksi ei pidä kasata sellaisia taloudellisia vaikutuksia, jotka johtuvat aiemmista suojelupäätöksistä.
Naturan on epäilty kaventavan muun muassa kaivosteollisuuden toimintamahdollisuuksia. Isoviidan mielestä Naturan piikkiin saatetaan laittaa sellaistakin, mikä jäisi toteutumatta Naturasta riippumatta. Lupaavina pidettyjen malmiesiintymien hyödynnettävyys saattaa hänen mielestään olla Naturasta riippumatta kyseenalainen.

Metsätalous ja Natura

Metsäekonomistien tilaisuudessa puhunut Isoviita arvioi, että Naturan vaikutukset metsätalouteen jäävät myös vähäisiksi, koska Naturaan sisältyy melko vähän uutta metsäpinta-alaa.
Ympäristöministeriön esitykseen sisältyi 140000 hehtaaria metsää, josta 100000 hehtaaria on yksityisten mailla. Tuottavan metsämaan osuus on Isoviidan arvion mukaan kolmannes.

Isoviita korosti, että Natura rajoittaa vain sellaista toimintaa, joka uhkaa EU:n luontodirektiivin tai lintudirektiivin mukaisia luontotyyppejä ja lajeja. Jos suojeltava luontotyyppi on vanha metsä, hakkuita ei sallita, mutta jos alueella on jokin yksittäinen suojeltava laji, metsätalouteen ei välttämättä puututa.
Taloudellisten vaikutusten arviointia vaikeuttaa se, ettei ole olemassa listaa siitä, mitkä toimet heikentävät suojeltavan lajin tai luontotyypin säilymistä. Isoviidan mukaan viralliset vastaukset saadaan vasta oikeuskäytännön myöt.

Isoviita muistutti, että kotimaiset suojelupäätökset rajoittavat useissa tapauksissa maankäyttöä enemmän kuin Natura. Esimerkiksi rakennuslupa saatetaan myöntää Natura-alueelle, mutta rantojensuojeluohjelma tai vahvistettu kaava estää sen, jos ohjelma tai kaava edellyttää alueen säilyvän rakentamattomana. Kotimaisissa suojelupäätöksillä pyritään säilyttämään alueen luonnonarvot tai maisema-arvot Naturaa kattavammin.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat