Yliopistot kokevat toimineensa kevään opiskelijavalintaperusteiden muuttamisessa niin oikein kuin erittäin haastavissa poikkeusoloissa on ollut mahdollista, selviää yliopistojen yhteisestä selvityksestä.
STT sai nähtäväkseen yliopistojen opetus- ja kulttuuriministeriölle (OKM) tekemän selvityksen, jonka ministeriö on toimittanut eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Selvitys liittyy oikeusasiamiehen saamiin lukuisiin kanteluihin, jotka liittyvät valintakriteerien muuttamiseen kesken hakuprosessin.
Yliopistot julkaisivat alkuperäiset hakukriteerit alkuvuonna. Moni teki päätöksen hakukohteistaan 1. huhtikuuta päättyneen yhteishaun aikana.
Koronavirusepidemian vuoksi kriteereitä kuitenkin muutettiin huhtikuun lopussa. Joillakin aloilla muun muassa todistusvalinnan osuutta kasvatettiin olennaisesti.
Yliopistojen mielestä valintaperusteiden muuttamiselle on ollut riittävän painavat perusteet. Alkuperäisessä suunnitelmassa pysyminen olisi yliopistojen mukaan vaarantanut koronatilanteen vuoksi sekä hakijoiden että henkilöstön turvallisuuden.
Lue myös: Kuopiolaisen Juhon lukiopaikka evättiin kahden päivän jälkeen: “pettymys on suuri”
Valmennuskurssit eivät tarpeen
Selvityksen mukaan kanteluissa on viitattu erityisesti siihen, miten monet hakijat ovat suorittaneet kalliita ja pitkäkestoisia valmennuskursseja. Osa hakijoista oli siis valmistautunut erityisesti valintakokeisiin, mutta valintakokeilla otettavien määrää päätettiin supistaa kesken kevään.
Yliopistot kertovat selvityksessä sitoutuneensa jo aiemmin toteuttamaan valintakokeet OKM:n kanssa sovitusti niin, etteivät ne vaadi pitkäkestoista valmistautumista.
Valintakokeissa hallittavan aineiston kerrotaan perustuvan lukion oppimääriin, tai se on julkistettu noin kuukausi ennen valintakokeita.
– Yliopistot eivät ole siten antaneet hakijoiden ymmärtää, että erilaisten kaupallisten toimijoiden tarjoamat valmennuskurssit olisivat tarpeellisia opiskelijavalinnassa menestymiseen, selvityksessä arvioidaan.
Yliopistot arvioivat todistusvalinnan olleen monessa tapauksessa luotettavin vaihtoehto, sillä verrattavat arvosanat perustuvat kokeisiin, jotka on tehty valvotuissa olosuhteissa.
Lue myös: Korkeakoulut palaavat syksyllä asteittain lähiopetukseen – suuri osa luennoista järjestetään yhä etänä
Etävalintakokeiden problematiikkaa selitettiin sen sijaan muun muassa sillä, ettei kokeen todellisen suorittajan henkilöllisyyden varmentaminen ja mahdollisen vilpin valvominen olisi ollut mahdollista.
Ainakin osa valintakokeista järjestettiin kaksivaiheisesti. Näistä jälkimmäisessä koetilanteessa hakijan suoritusta valvottiin. Selvityksen mukaan valintakokeen toista vaihetta ei olisi voitu toteuttaa aitona karsintana, jos valintakokeella otettavien määrä olisi pidetty alkuperäisten valintaperusteiden mukaisena.
Opiskelijavalinnat jäivät kampusten sulkemisen jalkoihin
Kanteluissa kritisoitiin myös sitä, että muutoksista valintakriteereihin oli tiedotettu liian myöhään.
Joidenkin kantelijoiden mukaan niistä olisi pitänyt ilmoittaa ennen kuin hakuaika loppui huhtikuun alussa. Jos tiedotus olisi tehty aiemmin, olisi tieto voinut kanteluiden mukaan vaikuttaa hakupäätöksiin.
Oppilaitosten mukaan yliopistojen sulkemisen ja hakuajan päättymisen väliin on jäänyt vain kaksi viikkoa aikaa.
– Yliopistoilla ei ole tämän kahden viikon hakuajan kuluessa ollut mahdollisuutta suunnitella kevään opiskelijavalinnan toteutusta uudelleen, kun samalla on jouduttu sulkemaan yliopistokampukset ja sopeuttamaan koko yliopistotoiminta poikkeustilanteeseen, selvityksessä perustellaan.
Yliopistot tuovat esille myös viranomaisohjauksen puutteet. Selvityksen mukaan aluehallintovirastojen määräyksissä yliopistojen tilojen sulkemiseksi oli poikkeuksia, joita aluehallintovirasto ohjasi ”usein kysytyt kysymykset”-palstan kautta.
– Tämä ohjaustapa, jossa yliopistojen sulkemisen käsitettä jälkikäteen tulkitaan jatkuvasti päivittyvällä kysymyspalstalla, on koettu yliopistosektorilla osin haastavaksi seurata. Viranomaisohjaus tilanteessa ei ole ollut selkeää, selvityksessä arvioidaan.
Lue myös: Äkkilähtö armeijaan! Maavoimilla on auki pari sataa palveluspaikkaa ensi maanantain saapumiserään – osasyyksi arvellaan myöhästynyttä opiskelijavalintaa
Valtaosa kanteluista koskee valintaperusteiden muutoksia
Torstaihin mennessä oikeusasiamiehen kansliaan oli tullut 105 kantelua, jotka koskevat opiskelijavalintaperusteiden muuttamista tai jo järjestettyjä yksittäisiä pääsykokeita ja niihin liittyviä kysymyksiä. Asiasta kertoi STT:lle esittelijäneuvos Mikko Sarja.
– Tässä on pitkin matkaa tullut uusia kanteluita ja nämä sitten ratkaistaan yhdellä kertaa kaikki. Nyt on pikkuisen hiipunut, mutta kyllä niitä tällä viikollakin on tullut ja tänään on kirjattu viimeisimmät, Sarja kertoi torstaina.
– Näistä suurin osa, noin 80, koskee näitä valintaperusteiden muutoksia.
Kantelun aiheet eivät ole juuri muuttuneet sitten toukokuun puolivälin, jolloin oikeusasiamiehen toimisto lähetti selvityspyynnön OKM:lle.
– Asiallisesti nämä ovat samaa teemaa, vaikka eivät ole olleet alkuperäisen selvittelyn piirissä, niin koskevat samaa asiaa. Ne tavallaan kuittaantuvat aikanaan samalla päätöksellä.Sarjan mukaan asiaan päästään palaamaan vasta syksymmällä.
– En oikeastaan voi sanoa muuta kuin että aikataulu tarkentuu vasta syyskuulla. Nyt on ratkaisijakin lomalla ja olen itsekin lomalla, niin pääsemme vasta syyskuussa katsomaan tarkemmin, miten edetään, Sarja kertoi STT:lle.
Lue myös: Valintakoeuudistus kiristää kilpailua: Neljättä kertaa yliopistoon hakeva Iina, 22, taistelee kuudesta opiskelupaikasta
Oikeusasiamies voi moittia, muttei puuttua
Kanteluista tekee aikanaan ratkaisun apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen.
Pölönen kertoi Ylelle viime viikonloppuna, ettei oikeusasiamiehellä ole valtuuksia puuttua yksittäisen hakijan valintakoetta koskeviin valituksiin.
– Oikeusasiamies ei voi suoraan vaikuttaa siihen, miten paljon yliopistot hyväksyvät uusia opiskelijoita, emmekä voi määrätä valintakokeita mitätöitäväksi tai määrätä opiskelupaikkaa annettavaksi, Pölönen kertoi Ylelle.
Ylen mukaan oikeusasiamies voi moittia menettelyä tai antaa korkeakoululle huomautuksen, jos selvitykset osoittavat selvästi virheellistä tai lainvastaista menettelyä.
Yliopistot kertovat omassa selvityksessään, että kaikki hakijat saavat omaa hakemustaan koskevan opiskelijavalintapäätöksen, johon voi hakea muutosta. Muutoksenhaku tapahtuu ensin yliopistolle tehtävän oikaisuvaatimuksen kautta ja sitten hallinto-oikeuteen valittamalla.