Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestö OECD ehdottaa, että toisesta korkeakoulututkinnosta tehtäisiin Suomessa maksullinen.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi OECD:n raportin julkistustilaisuudessa, että ehdotusta maksullisesta toisesta korkeakoulututkinnosta kannattaa harkita.
Ehdotus sisältyy OECD:n perjantaina julkaistuun maaraporttiin Suomesta. Siinä järjestö arvioi Suomen taloustilannetta ja toteaa, että Suomen pitäisi edelleen vahvistaa julkista talouttaan ja vauhdittaa talouskasvua.
Yhtenä kasvutoimena OECD suosittelee korkeakoulutuksen lisäämistä. Sen mukaan toinen samantasoinen korkeakoulututkinto muutettaisiin maksulliseksi. Järjestön mielestä resurssit pitäisi kohdistaa ensimmäistä tutkintoa opiskeleville.
Lisäksi OECD suosittelee muun muassa, että korkeakoulujen erikoistuminen mahdollistettaisiin ja toisaalta korkeakoulujen yhteistyötä opetuksessa lisättäisiin. Järjestön mukaan korkeakoulujen tutkimukseen pitäisi myös saada lisää rahoitusta yrityksiltä.
Suomen sijoitus on tällä vuosituhannella laskenut, kun vertaillaan korkeakoulutettujen osuutta OECD-maiden kesken. Kun vielä vuonna 2000 Suomi oli kärkisijoilla, vuonna 2023 Suomi oli 30. sijalla.
Purra: Ehdotukset korkeakouluista hyödyllisiä
Valtiovarainministeri Purra piti raportin julkistustilaisuudessa puheen. Hän nosti esiin raportin ehdotuksia, joita piti erityisen hyödyllisinä. Näitä olivat esimerkiksi korkeakoulujen rakenteelliset muutokset.
– Tutkintomaksujen asettaminen korkeakoulutuksessa toisille ja sitä seuraaville samantasoisille tutkinnoille on asia, jota on harkittava, Purra sanoi englanninkielisessä puheessaan.
Purran mukaan korkeakoulujen rahoitusmallin tulisi myös kannustaa yhteistyöhön instituutioiden välillä.
Muita Purran suosikkeja OECD:n ehdotuksista olivat sellaisten yritystukien vähentäminen, jotka eivät lisää tuottavuutta ja valtion ohjauksen vahvistaminen niille hyvinvointialueille, joiden maksukyky on uhattuna.
Arvio: Suomi ei hiilineutraali 2035
Raportin ehdotuksia, joita Purra ei erikseen maininnut, olivat muun muassa talouden puhtaan siirtymän edistäminen ja ulkomaalaisten erityisosaajien houkutteleminen Suomeen.
OECD arvioi, että Suomi ei saavuta tavoitettaan hiilineutraaliudesta vuonna 2035. Raportti kiinnittää erityistä huomiota maankäyttösektorin päästöihin. Järjestö ehdottaa, että Suomi toteuttaa hallituksen paketin metsien kasvun edistämiseksi ja vähentää maaperän päästöjä tukien sekä sääntelyn avulla ja kannustamalla yksityiseen rahoitukseen. Maaperän päästöjä ovat esimerkiksi turpeen hajoamisesta syntyvät päästöt.
Raportin mukaan Suomi tarvitsee ulkomailta korkeasti koulutettuja työntekijöitä. Järjestö suosittelee muun muassa yrityksiin joustavaa kielipolitiikkaa, työperäisen maahanmuuton Talent Boost -ohjelman laajentamista ja arviointimenetelmän kehittämista.
Veronkevennysten kasvuvaikutus epävarma
OECD kiinnittää raportissaan huomiota Suomen julkisen talouden alijäämään ja velkaantumiseen, jotka järjestön mukaan heijastelevat kasvavia menoja puolustuksessa, terveydenhoidossa ja eläkkeissä.
Järjestön mukaan Petteri Orpon (kok.) hallitus otti tärkeitä askeleita julkisen talouden tasapainottamiseksi vuonna 2024, kun se teki esimerkiksi veronkiristyksiä ja menoleikkauksia.
– Kuitenkin, huhtikuussa 2025 ilmoitetut finanssipolitiikan muutokset, mukaan lukien ansiotulojen ja yritysten veronkevennykset ja puolustusmenojen kasvattaminen 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä, tulevat hidastamaan vakauttamista, englanninkielisessä raportissa sanotaan.
– Kun otetaan huomioon huhtikuun 2025 toimista vain finanssipoliittiset vaikutukset ennen mitään veronkevennysten kasvua vauhdittavia toimia, joiden koko on epävarma, meneillään olevien vakauttamistoimien odotetaan laskevan alijäämää vuodessa noin puoli prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuosina 2025 ja 2026.
OECD suosittaa raportissaan Suomea vauhdittamaan kestävää talouskasvua.
Purra: OECD suositellut veronkevennyksiä
Valtiovarainministeri Purra sanoi raportin julkistustilaisuudessa, että tutkimus tukee veronkevennyksiä ja niillä odotetaan olevan myönteisiä vaikutuksia talouteen.
– OECD on nimenomaan aiemmin suositellut veronkevennyksiä, sillä Suomen verokiila on yksi OECD-maiden korkeimmista, Purra sanoi.
Veronkevennyksiä arvioiva kohta on vain pieni ote laajasta raportista, jossa OECD arvioi Suomen taloutta ja antaa suosituksiaan Suomelle. Järjestö esimerkiksi toteaa, että Suomen kilpailuetuja ovat halpa uusiutuva energia sekä insinööriosaaminen ja innovaatiot. OECD:n mukaan Suomi voi hyötyä vihreästä siirtymästä enemmän kuin useimmat OECD-maat.