Lukiolaisten liiton puheenjohtaja pelkää alueellisten erojen epätasa-arvoistavan ylioppilaskokelaita.
Ylioppilaskirjoitukset järjestetään tänä keväänä jo kolmatta kertaa koronapandemian armoilla. Ensimmäinen tutkintopäivä on ensi viikon tiistai, jolloin ylioppilaskokelaat pääsevät esittelemään kykyjään äidinkielen (suomi ja ruotsi) lukutaidon kokeessa.
Vaikka koronatilanne on viime aikoina pahentunut isossa osassa Suomea ja rajoituksia on jälleen kiristetty aiemmasta, ei hallituksen suunnalta ole tullut viestiä siitä, että kirjoitukset olisivat vaarassa.
– Tällä hetkellä edetään suunnitelmien mukaisesti, tilannetta seurataan tutkinnon edetessä ja tehdään yhteistyötä eri viranomaisten välillä, kertoo Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) pääsihteeri Tiina Tähkä STT:lle.
Myös lukiot ovat Tähkän mukaan tehneet paljon valmisteluita, jotta lähikontakteja voitaisiin välttää ja järjestelyt olisivat turvallisia kaikille.
– Lukioilla on hyvä valmius järjestelyiden tekemiseen. Tämä on jo kolmas koronatutkintokerta, eli harjoitusta on tullut jo enemmän kuin tarpeeksi kaikille.
Omaehtoiset karanteenit ja kasvomaskit turvan takeena
Viime keväänä tutkintoa siirrettiin osittain, jotta kirjoitukset saatiin pidettyä loppuun saakka. Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Emilia Uljas pitää epätodennäköisenä sitä, että kirjoituksia lähdettäisiin tällä erää siirtämään ihan ensimmäisten koepäivien alla.
– Tietenkin aina epäilyttää vähän, että mitä jos siihen tilanteeseen joudutaan. Nyt ensi tiistaina on ensimmäiset kirjoitukset, eli vaikuttaa kyllä aika epätodennäköiseltä, että ne näin lyhyellä varoitusajalla siirrettäisiin, Uljas sanoo.
Koronatilanne näkyy kuitenkin kevään kokeiden järjestelyissä. YTL:n mukaan kokelaita ohjataan muun muassa käyttämään kasvomaskia koko kokeen ajan lukuun ottamatta lyhyitä ruoka- ja juomataukoja. Maskin käyttöön ei voida kuitenkaan velvoittaa.
Kirjoituksiin osallistuvia kehotetaan myös asettumaan ennen ensimmäistä koetilaisuutta kahden viikon ajaksi omaehtoiseen karanteeniin altistusten välttämiseksi.
– Kyllähän se näkyy ihan kaikessa siinä tutkinnon valmistelussa, mutta kokeet ja osaamisen näyttö ovat edelleen samanlaisia, YTL:n Tähkä sanoo.
Osa voi tehdä kokeen karanteenissa, mutta kaikki eivät
Lukiolaisten liiton Uljas on itse huolissaan siitä, miten koronatartunnan saanut tai karanteeniin joutunut ei voi lähtökohtaisesti osallistua ylioppilaskokeeseen.
– Yksi aika räikeä epätasa-arvon paikka on se, kuinka osa lukioista tarjoaa mahdollisuuden mennä tekemään ylioppilaskoe, vaikka on karanteenissa, ja osa taas ei, Uljas sanoo.
Vaikka hänellä ei ole antaa tarkkoja lukuja asiasta, Uljas kertoo tietävänsä, että ainakin osa kaupungeista on tehnyt sen ratkaisun, että karanteenissa olevat pääsevät kirjoittamaan. Näin on päätetty hänen mukaansa muun muassa Lappeenrannassa.
YTL on antanut Uljaan mukaan ohjeistuksia siitä, miten mahdollinen karanteeniosallistuminen voitaisiin järjestää. Tästä huolimatta pääasiallinen ohjeistus on kuitenkin tällä hetkellä se, että kokelas pyytää kokeen mitätöintiä ja suorittaa kokeen myöhemmin.
Uljas kertoo Lukiolaisten liiton kuitenkin toivovan, että karanteeniolosuhteissa osallistuminen mahdollistettaisiin, jos koulutuksen järjestäjä vain mitenkään pystyy tämän tekemään.
Myös lukiolaisilta itseltään ja heidän vanhemmiltaan on tullut liittoon paljon yhteydenottoja ja huolia siitä, miksi oma kaupunki on päättänyt tehdä sen päätöksen, että karanteeniolosuhteissa ei pääse kirjoittamaan.
– Tuo on ehkä sellainen isoin juttu, mikä tällä hetkellä lukiolaisia huolestuttaa. Mitä jos vaikka joutuu päivää ennen kirjoituksia karanteeniin, valmistuminen lykkääntyy ja kirjoituksiin valmistautuessa nähty vaiva valuu ihan hukkaan, Uljas summaa.
Alueittain vaihtelevat rajoitukset eriarvoistavat
YTL:n Tähkän mukaan lukioiden puolelta on nostettu esille ajatus siitä, etteivät ilmaantuvuusluvut kerro välttämättä alueen todellisesta tilanteesta.
– Eli on paikallista vaihtelua myös siinä, miten koronatilanne näkyy esimerkiksi eri-ikäisissä. Monet lukiot ovat olleet etäopetuksessa jo tätä ennen, ja tällöin kokelailla on myös ollut hyvä mahdollisuus olla omaehtoisessa karanteenissa, Tähkä sanoo.
Ylioppilastutkinnon ohjeet ovat samanlaisia koko valtakunnassa. Rajoitukset vaihtelevat kuitenkin alueittain esimerkiksi juuri lähi- ja etäopetuksen osalta.
Uljaan mukaan ikävä fakta on, että nyt kirjoittavat ovat niin aiempiin abiturientteihin kuin toisiinsakin nähden eriarvoisessa asemassa.
– Meidän kyselymme mukaan noin puolet lukiolaisista kokee, että etäopetuksessa opetuksen laatu on heikentynyt lähiopetukseen verrattuna. Koska nyt osa abeista on ollut etäopetuksessa ja osa lähiopetuksessa, niin voisi luulla, että tällä on vaikutusta myös kirjoitustuloksiin, Uljas sanoo.
Tutkinnossa osoitetaan YTL:n Tähkän mukaan kuitenkin kolmen lukiovuoden aikana kertynyttä osaamista. Lisäksi ylioppilastutkinnossa arvosanat annetaan suhteellisella arvostelulla.
– Koronatilanteella ei ole varsinaista vaikutusta arvosanoihin, koska koko ikäluokan tilanne ja se, kuinka haastavaksi kokeet loppujen lopuksi osoittautuvat, vaikuttavat arvosanarajoihin. Eli laudatureja on jaossa, kuten muillakin tutkintokerroilla, Tähkä kertoo.
Hän painottaa myös sitä, miten opetus ei ole ollut Suomessa keskeytyneenä, vaan tavoitteet ovat etäopetuksessakin samat kuin lähiopetuksessa.
Ilmoittautumismäärät kasvussa korona-aikana
Tämän kevään ylioppilastutkintoon on ilmoittautunut noin 47 000 kokelasta, mikä on noin 4 000 kokelasta enemmän kuin vuonna 2020.
Koronatilanteesta huolimatta ilmoittautumismäärät ovatkin kasvaneet keväästä 2019 kevääseen 2021. Tähkän mukaan tämä liittyy ainakin kolmeen tekijään: koronatilanteeseen, opiskelijavalinnan muutokseen ja lainsäädäntömuutoksiin.
Eniten ilmoittautumismäärät ovat kasvaneet hyväksytyn kokeen uusimisten osalta, mutta myös hylätyn kokeen uusimisilmoittautumisia ja ensimmäisen kokeen suorituskerran ilmoittautumisia on tullut enemmän. Sekä viime keväänä että syksyllä kokeesta poisjääntejä oli myös tavanomaista enemmän.
Syksyn 2019 tutkinnosta lähtien lainsäädäntö on mahdollistanut uusimisen aikaisempaa useampaan kertaan.
Uuden lain mahdollistamia ilmoittautumisia on kuitenkin tullut tälle keväälle vain 7 700 hyväksyttyyn kokeeseen ja noin 200 hylättyyn kokeeseen, eli uusi laki ei selitä kuin osan kasvusta. Tähkä painottaakin koronatilanteen vaikuttaneen suoriutumiseen ja abiturienttien kirjoitussuunnitelmiin varsin paljon.