MTV Uutiset otti selvää, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan.
Jos luulit, että suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan eniten esimerkiksi Saksasta tai Britanniasta, niin metsään meni. Suomeen haetaan erityisesti Euroopan unionin ulkopuolista maista, joissa elintaso on länsimaita matalampi. Näitä maita ovat muun muassa Nigeria, Vietnam ja Nepal.
– Muutamien maiden osalta on varmasti kyse työntävistä tekijöistä. Halutaan lähteä hakemaan koulutusta länsimaista, toteaa tutkimuspalvelujen kehitysjohtaja Ritva Dammert Helsingin yliopistosta.
Allaolevasta grafiikasta näet tarkemman listauksen, mistä maista kansainväliset hakijat erityisesti Suomeen haluavat.
Myös Kiinasta haetaan Suomeen ahkerasti opiskelemaan. Kiinan osalta monia länsimaiden yliopistoja huolestuttaa Kiinan valtion aggressiivinen urkinta.
– Tutkimusturvallisuus on hyvin kuuma peruna monissa yliopistoissa. Mutta emme me halua alkaa määritellä opiskelijoita tai työntekijöitä turvallisuusriskiksi sen mukaan, mistä maasta he tulevat, sanoo Dammert.
EU:n ulkopuoliset maat korostuvat kansainvälisten hakijoiden kokonaisuudessa, jossa näkyvät sekä tutkinto-opiskelijat että vaihto-opiskelijat. Vaihto-opiskelijoissa on tutkinto-opiskelijoita enemmän hakijoita Euroopan maista – syynä on Euroopan unionin koulutukseen tarkoitettu Erasmus+-rahoitus.
Korkeakoulujen yhteishaku päättyi 25. maaliskuuta ja MTV Uutiset halusi heti tietää tuoreimmat tiedot kansainvälisistä hakijoista.
Kysyimme tietoja Helsingin yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Oulun ammattikorkeakoulusta ja Lappeenrannan–Lahden teknillisestä yliopistosta.
Kansainvälisellä opiskelijalla tarkoitetaan sekä tutkinto-opiskelijoita että vaihto-opiskelijoita.
Kansainväliset opiskelijahaut vähenivät kevään yhteishaussa esimerkiksi Tampereen ja Helsingin yliopistoihin. Syynä ovat vuoden alussa voimaanastuneet hakemusmaksut. Lisäksi kansainvälisten opiskelijoiden toimeentulovaatimusta on kiristetty. Muiden EU-maiden houkuttelevuus on samaan aikaan lisääntynyt.
Suomen hallituksen toteuttama korkeakoulupolitiikkaa ihmetyttää Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa.
– Toimenpiteet muissa EU-maissa, kuten Saksassa ja Tanskassa ovat aivan erilaisia kuin Suomessa tehdään. Heikennämme vetovoimaa ja pitovoimaa opiskelijan kannalta. Nämä päätökset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen, että saammeko tarvitsemiamme kansainvälisiä osaajia, sanoo ylioppilaskunnan sosiaalipolitiikasta ja kansainvälisistä asioista vastaava Viena Pentikäinen.
Juuri valmistuneelle osaajalle heikosti töitä tarjolla
Yle kertoi maaliskuun lopussa, kuinka kansainvälisille opiskelijoille tulee yllätyksenä, että Suomessa ei pärjää ilman kieltä ja töitä ei saa. Ylen artikkelissa EU:n ulkopuolelta tullut vauvaperhe kertoo keräävänsä pulloja elääkseen.
Kaliforniasta Yhdysvalloista Suomeen opiskelemaan tullut Kai Ferragallo-Hawkins on vastikään saanut filosofian maisterin paperit kouraan. Datatiedettä opiskellut Ferragallo-Hawkins on harmistunut, kuinka vaikeaa työtä on löytää Suomesta.
– On hankalaa saada työ, jossa pääsisit heti oppimaan suomea. Sinut useimmiten ohjataan englanninkieliseen ympäristöön, jolloin et opi riittävästi suomea. Työpaikka voi olla myös sellainen, johon halutaan suomea puhuva osaaja.
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa on huomattu kansainvälisten opiskelijoiden tiukka tilanne.
– Toimeentulo voi olla todella haastavaa. Visio ja ymmärrys arjesta voivat olla vääristyneitä. Voidaan ajatella, että työtä on helppo saada. Korkeat asumiskulut ja ruuan kalleus tulevat yllätyksenä. Suomen kielen osaaminen on iso kysymys työllistymisessä ja yhteisöön pääsyssä, toteaa Viena Pentikäinen.
Datatieteistä (englanniksi Social data science) valmistunut Kai Ferragallo-Hawkins kertoo MTV Uutisille, että ei ole tilanteensa kanssa yksin. Moni muukin kansainvälinen opiskelija on harmitellut hänelle, kuinka vaikeaa Suomesta on saada työpaikka, vaikka osaamista löytyisi.
Opetusministeri: Maalattu ruusuista kuvaa työmarkkinoista
Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) uskoo, että osalla kansainvälisistä opiskelijoista on voinut olla epärealistisia odotuksia Suomesta.
– Meille pitää tulla realistisin odotuksin. On viitteitä siitä, että aina näin ei ole. On maalattu ruusuista kuvaa Suomen työmarkkinoista, jotka ovat ulkomaalaistaustaiselle vaikeat. Siinä on meille pohdinnan paikka, miten voitaisiin helpottaa tietä työelämään ja autetaan kielen oppimisessa.
Adlercreutzin esteitä ulkomaalaistaustaisen palkkaamiselle pitäisi pystyä purkamaan.
– Yrityksissä on monesti huomattu, että ensimmäisen ulkomaalaistaustaisen palkkaaminen voi olla vaikeaa, mutta kun kokemusta on kertynyt, seuraavan palkkaaminen on jo helpompaa.
Adlercreutz näkee, että ulkomaalaisia opiskelijoita on hyvä houkutella Suomeen, koska väestömme ikääntyy.
– Jos joku tulee tänne EU:n ja ETA:n ulkopuolelta, maksaa opiskelunsa itse ja pääsee tänne töihin, se on Suomelle iso voitto.
Kai Ferragallo-Hawkins ei ole yllättynyt siitä, että Suomeen haetaan matalamman elintason maista korkeakouluihin opiskelemaan.
– Henkilökohtaisesti en ole näistä maista kovin yllättynyt, koska olen kasvanut Kaliforniassa. Kaliforniassa maahanmuuttajien osuus on korkea. Neljännes on kotoisin muualta kuin Yhdysvalloista. Tuo luku ei myöskään sisällä toisen polven maahanmuuttajia, joihin kuuluvia on ystävissäni paljon.
Katso ylhäältä videolta, millaisista maista Suomeen tullaan opiskelemaan ja mitkä ovat työllistymisen haasteet.
Päivitetty 28.4. kello 19.30 artikkelia Viiden jälkeen -ohjelmassa vieraillleen opetusministerin Anders Adlercreutzin kommenteilla.
Janne Ahjopalo työskentelee MTV:n Huomenta Suomessa suunnittelijana. Hänet voi nähdä myös ankkuroimassa tv-uutisia. Ahjopalo ottaa mielellään vastaan juttuvinkkejä matalalla kynnyksellä. Voit kirjoittaa sähköpostia tai lähettää uutistapahtumasta kuvan ja videon!
