Korkeakoulujen pääsykokeet mullistuvat: Toukokuu tuo monille tiedon, että on päntännyt kirjakaupalla täysin turhaan

Usealla yliopistoon pyrkivällä nuorella on keväällä edessä pääsykoepreppaus, joka voi juuri ennen kokeita osoittautua turhaksi. Korkeakoulujen opiskelijavalinta uudistuu tänä keväänä suuresti, kun hieman yli puolet uusista opiskelupaikoista jaetaan arvosanoilla aiemmista todistuksista, kuten ylioppilaskirjoituksista.

Lukioissa kevään ylioppilaskirjoitukset järjestetään tuttuun tapaan maaliskuun lopussa. Koska niiden tulokset ovat aiempaa suuremmassa roolissa, ne julkaistaan totuttua aiemmin jo toukokuun puolivälissä. Ensimmäiset yliopistojen pääsykokeet järjestetään välittömästi niiden jälkeen.

Opiskelupaikkaa hakevan nuoren voi olla hankala ennakoida, täytyykö hänen valmistautua valintakokeeseen, mikä voi johtaa varman päälle varautumiseen.

– Haluaisimme tietenkin, että tiedot tulisivat niin, ettei tarvitsisi päntätä päällekkäin, mutta niin kauan kun aikataulut menevät tällä tavalla, on vaara, että niin tapahtuu, Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Adina Nivukoski sanoo.

Yliopistot toivoisivat saavansa yo-kirjoitusten arvosanat käyttöönsä vielä aikaisemmin, STT:n soittokierros usean yliopiston hakijapalveluihin osoittaa. Toiveen toteutumiseen ei kuitenkaan uskota lukion aikataulujen vuoksi.

Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä kertoo, että kokeiden tarkistamista ei ole enää varaa tiivistää laadusta tinkimättä. Kokeitakaan ei ole varaa aikaistaa.

– Juuri ennen kokeita Suomen kouluissa on talvilomaviikot. Jos kokeet olisivat ennen niitä tammikuun ja helmikuun taitteessa, se lyhentäisi lukion toiminta-aikaa, Tähkä sanoo.

Pääsykokeita on kevennetty, yliopistot vakuuttavat

Pääsykoeaikataulu on yliopistojen mukaan kireä, mutta hakijoiden valmistautumista auttaa pääsykokeiden keventyminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on toivonut, että pääsykokeet eivät enää vaadi pitkää valmistautumista.

Yliopistot ovat sopineet keskenään, että kokeiden ennakkomateriaalit julkaistaan korkeintaan kuukautta ennen kokeita. Monilla aloilla paksuista pääsykoekirjoista on luovuttu kokonaan, ja kokeet pohjaavat esimerkiksi lukion oppimäärään ja koetilanteissa jaettaviin materiaaleihin.

Koska yo-kokeiden tulokset tulevat melko myöhään, se pakottaa yliopistot tiivistämään pääsykoerumbaansa. Ennen kokeiden aikataulu vaihteli huhtikuun lopulta kesäkuulle asti. Nyt niistä pääosa järjestetään aiempaa tiiviimmässä kahden viikon rykäyksessä toukokuun lopulla.

Tiukka aikataulutus aiheuttaa yliopistoille jossain määrin haasteita. Esimerkiksi Helsingin yliopisto on uudistuksen ja tiloissaan olevien remonttien vuoksi päättänyt keskittää valintakokeet Helsingin messukeskukseen. Järjestely toistuu ainakin ensi vuonna.

Pääsykokeita on vaikea järjestää nykyistä myöhemmin, koska silloin tulokset julkaistaisiin jo uuden lukuvuoden kynnyksellä. Kiristyneestä aikataulusta huolimatta yliopistot suhtautuvat muutokseen optimistisesti, koska esimerkiksi yhä harvemman abin tarvitsee päntätä pitkän kaavan kautta sekä yo-kirjoituksiin että pääsykokeisiin samana keväänä.

– Meidän näkökulmastamme tämä on aiempaa työläämpää, mutta toivottavasti opiskelupaikkaa havittelevat nuoret hyötyvät. Uskomme, että uudistus mahdollistaa sen, Mari Kähkönen Turun yliopiston hakijapalveluista tiivistää kollegoidensa tuntoja.

Lukioliitto: Tieto uudistuksesta ei ole tavoittanut edes kaikkia opoja

Uudistusta luotsannut opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on haasteellisesta aikataulusta tietoinen. Tulevina vuosina hakijoiden ennakointi helpottuu, uskoo johtaja Birgitta Vuorinen ministeriöstä.

– Valinta tulee vuosi vuodelta läpinäkyvämmäksi, kun valintaperusteet ovat pysyvämpiä ja vakiintuu käsitys siitä, millaista arvosanatasoa sisäänpääsyyn vaaditaan. Tämä auttaa lukiolaisia ja muitakin hakijoita, hän sanoo.

Valintauudistuksen tavoitteena on, että toisen asteen koulutuksesta olisi helpompi jatkaa suoraan korkeakouluihin. Yliopistoissa tavoitteeseen uskotaan ja uudistus on pääsääntöisesti otettu positiivisesti vastaan.

– Meillä on ollut kymmeniä vuosia jatkunut systeeminen ongelma, että aloittaminen korkeakouluissa on lykkääntynyt, sanoo Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen. Hän on myös Suomen yliopistojen rehtorineuvoston Unifin puheenjohtaja.

Samasta syystä myös Suomen lukiolaisten liitto suhtautuu uudistukseen suopeasti. Se uskoo uudistuksen vähentävän ei-toivottuja välivuosia, ja liitossa ollaan enemmän huolissaan uudistukseen liittyvistä väärinkäsityksistä kuin itse muutoksesta. Liittoon tulleiden yhteydenottojen perusteella julkisuudessakin puhuttaneet todistusarvosanojen pisteytykset pohdituttavat lukiolaisia.

– Opetus- ja kulttuuriministeriö on koonnut sivuilleen laajan tietopaketin, mutta se ei ole aina tavoittanut edes opinto-ohjaajia, lukiolaisten Nivukoski sanoo.

Liitto on uudistuksen lähestyessä saanut lisää huolestuneita yhteydenottoja. Niiden perusteella ainakin joitain abeja huolettaa ajatus, että vain parhailla arvosanoilla saa opiskelupaikan.

– Monen laudaturin kirjoittajia ei tule maagisesti enempää, eivätkä pääsykokeet ole katoamassa mihinkään, Nivukoski vastaa.

Ammattikorkeakouluihin yhteinen pääsykoe

Yliopistot sopivat pääsykokeiden aikatauluista yhdessä, ja tulevaisuudessa ne kehittävät pääsykokeitaan entisestään. Tavoitteena on edistää esimerkiksi yhteisvalintaa.

Siinä autonomiansa turvin toimivat yliopistot ovat vielä kaukana ammattikorkeakouluista. Ne järjestävät yhteisen valtakunnallisen valintakokeen digitaalisesti 1.–5. kesäkuuta.

– Kyllähän meillä on edelleen huomattava määrä valintakokeita. Amk-sektori on päässyt yhteiseen valintakokeeseen. Yliopistojen valintakokeita on edelleen kehitettävä hakijaystävällisempään suuntaan, opiskelijapalveluiden päällikkö Kaisa Keskitalo Tampereen yliopistosta tiivistää.