Yli kuusikymppiset ostavat eniten palveluja

Yli 60-vuotiaiden kotitaloudet käyttävät selvästi enemmän rahaa palveluiden kuin tavaroiden hankkimiseen. Vanhemmat ikäpolvet myös säästävät nuoria enemmän.

Palvelujen kysynnän kasvaessa saattaa tulevaisuudessa tulla eteen ongelma, ettei tarjoajia ole tarpeeksi.

Innokkaimpia säästäjiä ovat 55-vuotiaat, mutta säästämishalut eivät laske sen jälkeenkään. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin julkaisema selvitys ei tue ajatusta, että kotitaloudet säästäisivät työikäisinä ja kuluttaisivat säästöjä eläkeläisinä.

- Vaikka tulot nousevat, kulutus ei kasva ja kulutusaste laskee ikääntymisen myötä, sanoo Vattin erikoistutkija Marja Riihelä.

Riihelän tutkimus kattaa ajallisesti jakson 1985-2001, joten osa kulutustottumuksista ja asenteista on ehtinyt muuttua jonkin verran tähän päivään mennessä.

Kansantaloudellisesti väestön ikääntyminen heijastuu niin, että myös bruttokansantuotteen kasvu hidastuu. Ikääntyneiden kotitaloudet eivät enää käytä rahaa yhtä runsaskätisesti kuin ennen.

Vielä parikymmentä vuotta sitten ruokamenojen osuus kasvoi selvästi iän myötä. Sitä vastoin vuonna 2001 ruokamenojen osuus oli pienentynyt, ja tilalle olivat tulleet palvelumenot. Palveluihin Riihelän selvityksessä lasketaan muun muassa asumiseen ja matkailuun käytettävät rahat.

- Palvelujen osuus on kasvanut kaikkien ikäryhmien menoissa, mutta voimakkaimmin iäkkäimmillä, Riihelä kertoo.

Matkailu ja kulttuuririennot kasvussa

Yli kuusikymppiset eivät juurikaan enää osta kestokulutustavaroita, kuten autoja, mutta palveluiden ohella he kuluttavat muita ikäryhmiä enemmän rahaa alkoholiin ja tupakkaan.

Riihelä ei osaa antaa suoraa vastausta, miksi näin on. Hän arvelee, että ehkäpä kulutustottumukset ovat siirtyneet kalliimpiin punaviineihin.

Yli kuusikymppisten osuus valmismatkojen, hotelli- ja ravintolapalveluiden sekä kulttuurin kuluttajina on kasvanut parinkymmenen vuoden aikana.

- Matkoihin ja ravintoloihin käytetään nyt 300 euroa vuodessa enemmän kuin 80-luvun puolivälissä, Riihelä toteaa.

Poikkeuksen tekevät tietoliikennepalvelut, joita nuoret käyttivät selvästi enemmän kuin vanhat.

Vuosina 1995-2001 korkeimman tulotason saavuttivat 57-vuotiaat. Muita ikäryhmiä heikompi tulokehitys on ollut niillä, jotka viime vuosikymmenen laman aikana olivat siirtymässä työelämään. Riihelän tutkimuksesta nouseekin esiin lamasukupolvi, jonka tulokehitys katkesi 90-luvulla.

(MTV3-STT)