Nato-maat toivovat löytävänsä seuraajan pääsihteeri Jens Stoltenbergille maaliskuun loppuun mennessä. Ennakkosuosikkina kisassa pidetään Alankomaiden pääministeri Mark Ruttea.
Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin piti siirtyä keskuspankkiiriksi joulukuussa 2022, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti suunnitelmat. Liittolaismaat halusivat arvostetun norjalaisen luotsaavan puolustusliittoa vielä yhden vuoden.
Koska sopivaa seuraajakandidaattia ei löytynyt Vilnan huippukokoukseenkaan mennessä, pyysivät Nato-maat Stoltenbergiä viime kesänä jatkamaan vielä yhden lisävuoden. Viimeisin jatkoaika päättyy lokakuun alussa samalla, kun Stoltenbergillä tulee kymmenen vuotta täyteen pestissään.
Uusi pääsihteeri valitaan neljäksi vuodeksi. Valintaprosessissa liittolaismaat käyvät epämuodollisia diplomaattikeskusteluja asetetuista ehdokkaista siihen asti kunnes yksimielisyys löytyy.
– Mistään ei ole sovittu ennen kuin kaikesta on sovittu, muotoili eräs entinen Nato-virkamies taannoin.
Yhdysvaltojen Nato-suurlähettiläs Julianne Smith kertoi viime viikolla ennen Naton puolustusministerikokousta, että liittolaismaat haluaisivat saada päätöksen aikaan maaliskuun loppuun mennessä.
Ennakkosuosikin asema vahvistunut
Kiinnostuksensa tehtävää kohtaan ovat ilmaisseet muun muassa Viron pääministeri Kaja Kallas ja Latvian ulkoministeri, entinen pääministeri Krisjanis Karins.
Aiemmin spekulaatioissa ovat pyörineet myös Tanskan pääministerin Mette Frederiksenin, Kanadan ulkoministerin Chrystia Freelandin ja Britannian ex-puolustusministeri Ben Wallacen nimet.
Viime aikoina Alankomaiden pääministeri Mark Rutten asema ennakkosuosikkina on kuitenkin vahvistunut.
Aiemmin kansainvälisessä mediassa esillä olleiden tietojen ja MTV Uutisten omien tietojen mukaan Rutte on tällä hetkellä ainoa virallinen ehdokas. Nato-maat käyvätkin nyt keskusteluja ennen kaikkea hänen ympärillään.
Vaikka yksimielisyyttä ei ole saavutettu, yhdenkään maan ei tiedetä asettuneen Ruttea vastaan.
Uutistoimisto Bloombergin mukaan Turkki haluaa Ruttelta vielä vakuutuksen, ettei hän toiminnassaan suosisi EU-jäsenmaita tai kannata Nato-maiden välisiä asevientirajoituksia.
Ei myöskään ole varmaa, miten Unkari suhtautuu Rutteen. Hän ja Unkarin Viktor Orbán ovat olleet useita kertoja napit vastakkain EU-huippukokouksissa.
Baltian maista on myös esitetty toiveita Naton korkeiden tehtävien maantieteellisestä jakautumisesta. Puolustusliiton pääsihteeri ei ole koskaan tullut itäisestä jäsenmaasta ja Rutte olisi jo neljäs hollantilainen tehtävässä.
Pääsihteeriksi ei myöskään ole kertaakaan valittu naista.
Kaja Kallas vitsailikin asialla viime marraskuussa.
– Kuulin taannoin vitsin, että seuraavan pääsihteerin pitäisi olla uudehkosta jäsenvaltiosta, eli ollut Natossa noin 20 vuotta, ja ehdottomasti maasta, joka on käyttänyt kaksi prosenttia BKT:stään puolustukseen, ja olisi myös mukavaa, jos se olisi nainen. Joten loogisesti ajateltuna valinta on Mark Rutte, Kallas lohkaisi Politico-lehden puolustusaiheisessa tapahtumassa.
Hollantilainen kenraali Onno Eichelsheim kertoi maansa medialle Münchenin turvallisuuskokouksen jälkeen, että tukea Rutten pääsihteeriydelle ovat osoittaneet Yhdysvallat sekä useat muut läntiset jäsenmaat.
Hän pitää nimitystä erittäin todennäköisenä ja uskoo virallisen ilmoituksen tulevan viimeistään toukokuussa.
Saksalainen Welt am Sonntag puolestaan kertoi viikonloppuna, että Yhdysvaltojen suosikki tehtävään olisi alun perin ollut Euroopan komission nykyinen puheenjohtaja Ursula von der Leyen.
Lehti kuitenkin väitti Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin ilmoittaneen amerikkalaisille vastustavansa tätä. Lehden mukaan Scholz sanoi von der Leyenin olevan liian jyrkkä Venäjä-kannoissaan, mikä voisi ”osoittautua haitaksi pitkällä aikavälillä".
Von der Leyen edustaa Saksassa oppositiossa olevia kristillisdemokraatteja. Hän ei ole ilmaissut kiinnostustaan tehtävää kohtaan ja ilmoitti eilen pyrkivänsä uudelleen komission johtoon.
Joissakin arvioissa liian tiukkaa Venäjä-linjaa on pidetty myös Kallaksen ja Karinsin esteenä.
Rutte osallistui paneelikeskusteluun muun muassa Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa Münchenin turvallisuuskokouksessa.
Yksi Euroopan kokeneimmista johtajista
Bloombergin mukaan Naton mahtimaa Yhdysvallat olisi tiedustellut 56-vuotiaalta Mark Ruttelta viime vuosien aikana jo kahdesti aiemmin halukkuutta Stoltenbergin seuraajaksi. Hän halusi kuitenkin pysyä pääministerinä kotimaassaan.
Tilanne muuttui, kun Rutte ilmoitti viime kesänä erostaan maahanmuuttopolitiikkaan liittyneen hallituskriisin päätteeksi. Uudet parlamenttivaalit pidettiin viime marraskuussa. Hallitusneuvottelut ovat olleet vaikeat ja Rutte johtaa yhä toimitusministeristönä toimivaa hallitusta.
Rutte on ollut Alankomaiden pääministeri yhtäjaksoisesti vuodesta 2010 lähtien. Muun muassa pitkän kokemuksensa ansiosta häntä pidetään monissa arvioissa ehdokkaana, joka pystyisi hallitsemaan Nato-kriittistä Donald Trumpia, jos tämä onnistuu palaamaan Yhdysvaltain presidentiksi ensi marraskuun vaaleissa.
Jens Stoltenbergiä on kutsuttu ”Trump-kuiskaajaksi” ja Ruttessa on nähty samoja ominaisuuksia.
Euroopassa on viime viikkoina käyty vilkkaasti keskustelua Trumpin kommenteista, joiden mukaan hänen johdollaan Yhdysvallat ei puolustaisi niitä maita, jotka eivät täytä Naton puolustusmenotavoitetta. Tavoite on kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Tänä vuonna 18 maan 31 jäsenmaasta odotetaan yltävän tavoitteeseen.
Trumpin on myös pelätty haluavan vetää Yhdysvallat pois Natosta.
Rutte itse kommentoi keskustelua osallistuessaan Münchenin turvallisuuskokoukseen viime lauantaina. Samalla hän otti voimakkaasti kantaa Euroopan maiden puolustusbudjettien kasvattamisen puolesta.
– Meidän pitää lopettaa valittaminen ja ruikuttaminen Trumpista. Emme ole panostamassa enemmän rahaa puolustukseen tai lisäämässä ammustuotantoa siksi, että Trump saattaa palata. Hänen paluunsa on amerikkalaisista kiinni, ja meidän on tehtävä yhteistyötä sen kanssa, kuka ikinä onkaan tanssilattialla. Meidän on tehtävä tämä (puolustuksemme vahvistaminen) siksi, koska haluamme tehdä niin, ja koska se on etujemme mukaista, Rutte sanoi.
Rutte myös kannusti Euroopan maita lisäämään Ukraina-tukeaan omien turvallisuusintressiensäkin takia.
Alankomaat on Rutten johdolla muun muassa luvannut F-18-hävittäjiä Ukrainan käyttöön. Kiel-instituutin mukaan maa on ollut viidenneksi suurin aseavun antaja.
”Hyvin lähellä suomalaista ajattelutapaa”
MTV Uutiset kysyi Münchenissä puolustusministeri Antti Häkkäseltä (kok.) uuden pääsihteerin valinnasta. Hän ei suoraan halunnut ottaa asiaan kantaa, mutta yltyi kehumaan Ruttea.
– Mark Rutte tunnetaan luotettavana, erittäin hyvänä ja vahvana eurooppalaisena johtajana, jolla on laaja luottamus etelästä pohjoiseen. Suomen osalta Hollanti on samanmielinen maa. Meillä on luottamus siihen, että hollantilaisten puolustus- ja turvallisuusajattelu on hyvin lähellä suomalaista ajattelutapaa.
Häkkänen ei pidä raskauttavana tekijänä sitä, että Rutten pääministeriaikana Alankomaiden puolustusbudjetti ei ole saavuttanut kahden prosentin tavoitetta.
Viikonloppuna uutistoimisto Reuters jakoi uutista otsikolla ”Uusi Nato-maa Suomi kannattaa Mark Ruttea pääsihteeriksi”.
Uutinen perustui tulevan tasavallan presidentin Alexander Stubbin lehdistötilaisuuteen, jossa hän puhui vielä professorin ominaisuudessa, ei Suomen valtionjohdon edustajana.
Stubb kertoi tavanneensa Münchenissä vanhan ystävänsä Rutten ja toivottaneensa tälle ”mitä parhainta onnea kisaan”.
