Ulkoministeri Blinkenin neuvonantaja STT:lle: USA toivoo Suomen ja Ruotsin liittyvän Natoon yhtä aikaa –"Ensi vuoden alkuun mennessä"

Laajalti on arvioitu, etteivät ratkaisun avaimet Turkin Nato-ratifionnin heltiämiselle löydy niinkään Ruotsista tai Suomesta kuin Yhdysvalloista. Chollet toteaa myös Washingtonin keskustelleen jäsenyysasiasta Turkin kanssa, mutta hän väistää kysymyksen siitä, millaista vipuvartta Yhdysvallat mahdollisesti on käyttänyt tai aikoo käyttää ratifioinnin vauhdittamiseksi.

Yksi tällainen mahdollinen tekijä on ollut amerikkalaisten F-16-hävittäjien myynti Turkille. Turkkilaismedian mukaan kahden demokraattisenaattorin yritys asettaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifiointi yhdeksi ehdoksi hävittäjien myynnille ei edennyt Yhdysvaltain kongressissa.

Ulkoministeriön neuvonantajana (councellor) Chollet on ulkoministeri Blinkenin lähipiirissä ja voi toimia myös hänen diplomaattiedustajanaan kansainvälisissä neuvotteluissa.

Chollet on työskennellyt Yhdysvaltain ulkoministeriön lisäksi myös eri tutkimuslaitoksissa ja kirjoittanut kirjoja ulkopolitiikasta. Hallinnosta hänellä on työkokemusta niin Valkoisesta talosta kuin puolustusministeriöstä. Viimeksi mainittuun Chollet viittaa kertoessaan tietävänsä, kuinka läheinen kumppani Suomi on ollut Natolle jo vuosien ajan.

–  Suomi on antanut Natolle suuremman panoksen kuin monet Naton jäsenmaat. Siksi olemme niin innokkaita ja toiveikkaita sen suhteen, mitä tapahtuu kun Suomi liittyy Natoon, Chollet hehkuttaa.

Sama tilannekuva Sanna Marinin kanssa

Ukrainan sodan osalta on viime päivinä arvuuteltu Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin puheiden viestiä. Onko Yhdysvallat sittenkin valmis neuvottelemaan jossain tilanteessa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa tai etsimään tälle jonkinlaista kunniakasta ulospääsyä sodasta.

Cholletin mukaan hallinnon linja ei ole muuttunut.

–  Pomoni ulkoministeri Blinken on sanonut useaan otteeseen, ettemme päätä mitään Ukrainasta ilman Ukrainaa, hän vakuuttaa.

Cholletin mukaan sota voisi päättyä vaikka heti huomenna, jos Putinin niin haluaa. Huippuvirkamiehen silmiin on sattunut myös pääministeri Sanna Marinista (sd.) maailmalle levinnyt videopätkä, jossa Marin toteaa yksikantaan Venäjän lähdön pois Ukrainasta olevan tie pois sodasta.

0:29

–  Minusta pääministerinne ilmaisi asian varsin kaunopuheisesti ja suoraan, Chollet arvioi.

Ajatukset Putinin tarvitsemasta perääntymistiestä kytkeytyvät pelkoihin siitä, että nurkkaan ahdistettuna Venäjän presidentti saattaisi siirtyä sanoista tekoihin ydinaseen käyttämisessä.

Cholletin mukaan Venäjän ydinasepuheet ovat "äärettömän vastuuttomia" YK:n turvallisuusneuvoston pysyvältä jäseneltä ja niiden olisi syytä loppua. Merkkejä käytännön valmistautumisesta ydinaseen käyttöön ei ole hänen mukaansa ole nähty, mutta Yhdysvallat seuraa tilannetta hyvin tarkasti.

Venäjälle on tehty myös eri kanavia pitkin selväksi, että ydinaseen käytön seuraukset Venäjälle olisivat vakavat.

–  Emme halua spekuloida sillä, mitä nuo seuraukset olisivat, mutta venäläiset kyllä tietävät hyvin, mihin me pystymme, Chollet vihjaa.

Arktisella alueella Venäjä sivussa yhteistyöstä vielä pitkään

Sotilaallista tai Ukrainan ehdoilla tehtävää diplomaatista ratkaisua odotettaessa Yhdysvallat aikoo Cholletin mukaan tehdä kaiken voitavansa ukrainalaisten auttamiseksi. Yhdysvallat on jo tähän mennessä toimittanut Ukrainaan yli 700 miljardin dollarin arvosta "turvallisuusapua".

Vaikka Yhdysvallat on ylivoimaisesti suurin Ukrainan aseavun lähde, Chollet sanoo Washingtonin olevan tyytyväinen myös eurooppalaisten liittolaisten ja kumppanien panokseen. Myös Suomen yhdeksän asepakettia ovat olleet maan koko huomioon ottaen merkittävä apu, hän arvioi.

Chollet puhui tapaamisissaan Helsingissä myös arktisesta alueesta, josta Yhdysvallat julkaisi juuri tuoreen kansallisen strategian. Siinä todetaan useaan otteeseen, ettei takavuosien yhteistyötä Venäjän kanssa voida tällä hetkellä toteuttaa eikä sellaista mahdollisuutta ole näkyvissä aivan lähitulevaisuudessa.

– Meillä on edessä pitkä vaikea ajanjakso Venäjän kanssa, ja luvassa on lisää huonoja uutisia ennen kuin ne muuttuvat hyviksi, Chollet ennustaa.

Hänen mukaansa on kuitenkin huomiolle pantavaa, että esimerkiksi Arktisen neuvoston työstä noin 60–70 prosenttia on voinut jatkua ilman Venäjää.

Myöskään arktisesta alueesta puhuttaessa ei voida välttää turvallisuusulottuvuutta. Chollet muistuttaa seitsemän kahdeksasta Arktisen neuvoston jäsenmaasta kuuluvan pian Natoon. Tämä merkitsee paljon uutta pohjoista pinta-alaa, jota Naton viides artikla yhteisestä puolustuksesta laajenee koskemaan.

– Keskustelun Natossa pitää sopeutua ottamaan huomioon nämä uudet velvoitteet, Chollet sanoo.

Chollet sukkuloi Helsingissä tapaamisesta toiseen käyden keskusteluja muun muassa ulko- ja puolustusministeriön sekä tasavallan presidentin kanslian edustajien kanssa.