Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan ulkomaailman ei pidä kysyä Ukrainalta, milloin sota Venäjää vastaan loppuu. Sen sijaan maiden pitäisi kysyä itseltään, miksi Venäjän presidentti Vladimir Putin kykenee yhä jatkamaan sotaa Ukrainaa vastaan, Zelenskyi sanoi puheessaan Münchenin turvallisuuskonferenssissa tänään.
Zelenskyin mukaan Venäjä käy sotaa koko sääntöperustaista maailmanjärjestystä vastaan. Jos Putinin pysäyttämiseksi ei tehdä kaikkea mahdollista nyt, seuraavista vuosista tulee vaikeampia kaikille maailman maille, Zelenskyi sanoi.
– Kuinka kauan Venäjä saa käyttäytyä näin? hän kysyi.
– Meidän ei ole tehtävä vain jotain vaan kaikkemme tämän estämiseksi.
Presidentti kommentoi puhettaan seuranneessa keskustelutilaisuudessa myös ukrainalaisjoukkojen vetäytymistä Avdijivkasta. Hänen mukaansa näin toimittiin sotilaiden henkien säästämiseksi.
Zelenskyin mukaan Venäjä ei arvosta ihmishenkiä lainkaan, mikä näkyy myös Avdijivkassa.
– Seitsemän kuollutta venäläistä yhtä kuollutta ukrainalaista kohtaan, hän kertoi.
"Jo 724 päivää"
Zelenskyi muistutti ukrainalaisten puolustautuneen menestyksekkäästi jo 724 päivää.
– Olisitteko uskoneen 725 päivää sitten, että se olisi edes mahdollista? hän kysyi
Ukrainalaisten taistelua haittaa Zelenskyin mukaan tykistöammusten ja pitkän kantaman aseiden "keinotekoinen alijäämä".
– Tämä sallii Putinin sopeutua sodan nykyiseen intensiteettiin. Venäjällä on vain yksi erityinen sotilaallinen etu puolellaan, nimittäin ihmiselämän täydellinen kunnioituksen puute, Zelenskyi sanoi.
Tästä kertoo se, että Venäjä heittää aina vain uusia joukkoja hyökkäyksiin kuolemaan.
Zelenskyiltä kysyttiin myös, olisiko hyvä ajatus kutsua Yhdysvaltain republikaanien todennäköinen presidenttiehdokas Donald Trump tutustumismatkalle Ukrainaan. Zelenskyi kertoi näin jo tehneensä.
– Jos herra Trump tulee, olen jopa valmis menemään hänen kanssaan rintamalinjalle, Zelenskyi jatkoi.
Stoltenberg kiirehtii USA:n apua
Ennen Zelenskyitä Münchenissä puhunut Saksan liittokansleri Olaf Scholzin mukaan Venäjä on todellinen sotilaallinen uhka Euroopalle. Siksi Euroopan maiden on panostettava enemmän rahaa oman puolustukseensa vahvistamiseen, Scholz sanoi.
Scholz lupasi Saksan puolustusmenojen pysyvän Naton vaatimassa kahdessa prosentissa bruttokansantuotteesta pitkälle tulevaisuuteen. Liittokanslerin mukaan Euroopan pitää tukea Ukrainaa sotilaallisesti vähintään yhtä paljon kuin Yhdysvallat on tähän saakka tehnyt.
Puolustusliitto Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin mukaan Yhdysvaltain on aika hyväksyä maan lupaama apu Ukrainalle kiireellisesti. Stoltenberg huomautti, että Euroopan maiden yhteenlaskettu tuki Ukrainalle on jo suurempaa kuin Yhdysvaltain antama tuki.
Ukraina-avun sisältävä lakipaketti on jumittunut Yhdysvaltain kongressiin.
Katse pois Trumpista
Yhdysvaltalainen republikaanisenaattori Pete Ricketts vakuutti tuen kyllä tulevan, mutta korosti asioista sopimisen vievän demokratioissa aikaa. Viron pääministeri Kaja Kallas huomautti tähän, että ajan kuluminen hyödyttää Venäjää ja Putinia.
Konferenssin yleisössä ollut kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) kysyi Stoltenbergiltä, olisiko Natolla tarvetta hankkia oma ydinpelote. Pääsihteerin mukaan keskustelu rinnakkaisesta pelotteesta Yhdysvaltain ydinaseiden lisäksi ei ole hyödyllistä.
– Se vain heikentää Natoa aikana, jolloin me todella tarvitsemme uskottavaa pelotetta, Stoltenberg sanoi.
Nato seuraavaksi pääsihteeriksi povattu Hollannin pääministeri Mark Rutte puolestaan totesi, että Euroopassa pitäisi lopettaa jatkuva valitus Trumpista ja alkaa toimia sekä omien maiden että Ukrainan puolustuksen vahvistamiseksi oman eurooppalaisen edun nimissä.
EU:lle puolustuskomissaari?
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin mukaan EU:n on vahvistettava omaa puolustusteollisuuttaan, mikä tarkoittaa paitsi lisää rahaa myös sen käyttämistä aiempaa viisaammin. Euroopan on myös syytä tähdätä siihen, että lisärahaa käytettäisiin tilauksiin eurooppalaisilta yrityksiltä.
Von der Leyenin mukaan puolustusteollisuuden kehityksessä aiotaan ottaa oppia Ukrainan taistelukentiltä ja siitä, miten ukrainalaiset ovat esimerkiksi kyenneet modernisoimaan vanhoja asejärjestelmiä. Von der Leyen sanoi myös haluavansa perustaa EU:n komissioon uuden puolustuskomissaarin tehtävän.
– os minä olisin seuraava komission puheenjohtaja, nimittäisin puolustuskomissaarin – minusta se olisi järkevää, von der Leyen sanoi Münchenissä.
Von der Leyen antoi myös ymmärtää, että puolustuskomissaariksi olisi hyvä valita henkilö jostakin unionin itäisestä jäsenmaasta.
– Se mistä hän maasta tulisi, on toinen juttu, mutta on tietysti tärkeää, että Keski- ja Itä-Euroopan mailla oli hyvät (komissaarin) salkut – ja tämä olisi hyvä salkku, von der Leyen sanoi.