Yksi maailman johtavista onnellisuustutkijoista paljastaa Suomen menestyksen salat: Ainakin kaksi asiaa voi olla tärkeämpiä kuin arvaammekaan

– Nettiaikana kohtaamme päivittäin paljon enemmän informaatiota kuin ihmiset ovat joutuneet ja tottuneet käsittelemään aiemmin. Liian tiivis sosiaalisen median seuranta tekee meistä onnettomia, sanoo Seppälä, jolla on nimensä mukaisesti myös juuria Suomessa.

Suomalaiset sijoittuivat juuri ykkösiksi globaalissa onnellisuustutkimuksessa, jo toista kertaa.

– Tulos johtuu ehkä myös siitä, että ilmeisesti Suomessa osataan yhä olla tyytyväisiä siihen mitä teillä on. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on hyvin tyypillistä, että onnea tavoitellaan hedonistisesti yrittämällä saada koko ajan lisää.

Lue myös: Suomi jälleen maailman onnellisimpia maita, suomalaisia etsittiin onnellisuusoppaiksi – Rovaniemen kaupunginjohtaja tarttui haasteeseen: "Kaikkia salaisuuksia en uskalla maailmalle kertoa"

Tärkeää on tutkijan mukaan sekin, että suomalaiset keskimäärin tuntevat edelleen voivansa luottaa toisiinsa.

– Onnellisuutta tuottaa tutkimusten mukaan altruismi, toisten auttaminen.

Eurooppa ja etenkin Aasia ovat Seppälän mukaan Yhdysvaltoja edellä myös siinä, että vanhalla mantereella kärsimyksen ymmärretään kuuluvan elämään.

– Intiassa on sanonta 'ei voi olla rakkautta ilman tuskaa'. Yhdysvalloissa sitä vastoin on yritetty jopa kehittää pilleriä yksinäisyyden estämiseen, Seppälä vertaa.

Ihmiskontaktin säilyttävä nettiajan työpaikoilla

Tietokoneiden ja internetin hallitsema työelämä ei saa Seppälän mukaan erityisen mairittelevaa arvosanaa, jos punnitaan sen kykyä tehdä työntekijät onnellisiksi.

– Työpaikoilla on nettiaikana vähemmän ja vähemmän ihmisten kanssakäymistä. Onnellisuus työssä kuitenkin syntyy juuri siitä.

Silti myönteisellä asenteella voi Seppälän mukaan saavuttaa paljon myös bittiajan työpaikalla. Jopa sisällöltään turhan tuntuisiin töihin voi löytää mielekkyyttä kontaktista kollegojen välillä.

Lue myös: Miksi juuri Suomi on maailman onnellisin maa? Onnellisuusprofessori nostaa esille yhden erikoisuuden: "Luotamme toisiimme kenties enemmän kuin mikään muu kansa maailmassa"

– Vaikka työpaikan ilmapiiri kokonaisuutena olisi myrkyllinen, oman lähipiirinsä, yksikkönsä, voi pystyä muuttamaan ystävälliseksi. Jos se onnistuu, myös tuottavuus paranee.

Seppälä varoittaa vakavasti yhdestä työelämän yleistyvästä vinoutumasta.

– Töitä ei missään nimessä saisi viedä työpaikalta mukaan kotiin. Työkyky tai kyky luovuuteen eivät uudistu, jos et pääse välillä kokonaan irti töistäsi. Siksi työsähköpostejakaan ei pitäisi totutella avaamaan kotona.

Isoisä Suomen suurlähettiläs

Stanfordin yliopistossa tutkimusjohtajana toimiva Seppälä on päätynyt selvittämään onnellisuuteen liittyen läsnäolon, myötätunnon ja tunneälyn merkitystä. Hän kirjoitti hiljattain kirjan nimeltä Elä onnellisemmin – käytännön opas onnellisuuteen, menestykseen ja hyvinvointiin.

Ranskassa syntynyt Seppälä on luonnehtinut itseään ranskalais-yhdysvaltalaiseksi. Hänen isoisänsä Rafael Seppälä toimi Pariisissa Suomen suurlähettiläänä.

Emma Seppälä puhuu useita kieliä, joihin suomi ei kuitenkaan lukeudu.

Onnellisuustutkijan vierailu Suomen osui otolliseen aikaan: YK rankkasi juuri toistamiseen Suomen maailman onnellisimmaksi maaksi. Hyvin sijoittuivat myös muut Pohjoismaat, niistä peränpitäjänä Ruotsi. Kaikkiaan raportissa listattiin 156 valtiota. Raportti ottaa huomioon esimerkiksi teknologioiden kehityksen, konfliktit ja hallitusten ajaman politiikan.