Mainos

YK: Pohjois-Korea kärsii ruokapulasta

Pohjois-Koreaa koetelleet tulvat ovat saattaneet vaikuttaa jopa 300 000 ihmiseen ja pahentaa edelleen maan ruokapulaa.

YK:n alaisen Maailman ruokaohjelman WFP:n edustajan mukaan maahan tarvitaan kiireesti hätäapua, koska rankkasateet ovat turmelleet laajasti viljelysmaata. Tulvat ovat vaikuttaneet jopa 300 000 ihmisen elämään.

Pohjois-Korean tiedotusvälineet ovat kommentoineet tulvia toteamalla, että ne "aiheuttivat laajaa inhimillistä ja aineellista tuhoa".

KCNA- uutistoimiston mukaan tulvien jäljiltä on kateissa satoja ihmisiä ja yli 30 000 asuinrakennusta on tuhoutunut.

Pohjois-Korean nälänhädän vuodet

Pohjois-Korea on kärsinyt eriasteisesta ruokapulasta jo vuosikaudet. Krooninen kriisi on seurausta luonnonmullistuksista sekä etenkin kehnosti hoidetusta taloudesta.

Valtion viralliseksi ideologiaksi tuli Kim Il Sungin aikana ns. juche-aate, jonka yhtenä kulmakivenä on omavaraisuus. Mutta koska Pohjois-Korean maa-alasta vain vajaa viidennes on viljelykelpoista, joutui se tuolloin tukeutumaan Neuvostoliiton ja Kiinan apuun. Kun kommunistiblokki alkoi rapautua, ajautui Pohjois-Korea vaikeuksiin.

Jo vuonna 1987 maan hallitus leikkasi kansalaisille jaettavia ruoka-annoksia Neuvostoliiton avustushanojen sulkeuduttua. Vuonna 1991 aloitettiin vyönkiristyskampanja iskulauseella "syö kaksi ateriaa päivässä".

Heikot sadot seurasivat toistaan, joten katastrofin ainekset olivat kasassa, kun tulvien ja kuivuuskausien yhdistelmä iski maahan vuosina 1995-1997. Pohjoiskorealaiset loikkarit ovat kertoneet kauhutarinoita siitä, miten ruumiita lojui pitkin katuja ja ihmisten oli henkensä pitimiksi syötävä kaarnaa, rottia ja sudenkorentoja.

Kesäkuussa 1998 Yhdysvaltain kongressin tutkimusryhmä arvioi, että tällä ajanjaksolla kuoli 300000-800000 ihmistä joka vuosi.

Kaarnakakkuja ja kiistelyä

Pohjois-Koreaan alkoi virrata kansainvälistä apua 1990-luvun lopulla, mutta maa jatkoi outoa talouspolitiikkaansa. Amerikkalaistutkijoiden mukaan vuonna 1999 Pohjois-Korea leikkasi viljantuontia ja osti 40 hävittäjää Kazakstanista. Maa rakensi myös "vaihtoehtoisen ruuan" tehtaita, jotka tuottivat lehti- ja kaarnakakkuja. Kakkujen ravintoarvo oli olematon ja ne aiheuttivat ripulia ja sisäistä verenvuotoa.

2000-luvun alussa kuivuusjaksot ja rajumyrskyt uusiutuivat ja ruokapula niiden myötä. Vuonna 2004 päivittäisten vilja-annosten koko oli vain 250 grammaa eli puolet kansainvälisestä suosituksesta. Ne nostettiin vuoden kuluttua 500 grammaan Maailman ruokaohjelman WFP:n ponnistelujen ansiosta.

WFP oli vuosien työn tuloksena perustanut maahan 19 ruuantuotantolaitosta ja sen apu tavoitti neljä viidesosaa pohjoiskorealaisista. Mutta loppuvuodesta 2005 järjestö vetäytyi pois erimielisyyksien takia. Avustustoiminta aloitettiin uudelleen seuraavana keväänä pienemmässä mittakaavassa.

Toinen tärkeä avustaja Etelä-Korea taas keskeytti noin vuosi sitten säännölliset riisinkuljetukset pohjoiseen toistuvien ohjuskokeiden takia.

(MTV3- Reuters Alertnet, Times, BBC)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.