YK on ensimmäistä kertaa julistanut Gazan tilanteen nälänhädäksi. Sen humanitaarisen avun johtaja syyttää Israelia avun estämisestä.
Israelissa vastikään vierailleen MTV Uutisten ulkomaantoimittajan Lala Ylitalon mukaan päätös tehtiin vasta nyt, sillä tilanne täyttää vasta nyt nälänhädän kansainväliset kriteerit.
– YK ei käytä termiä termiä kevyesti, Ylitalo sanoo.
Tilanne luokitellaan nälänhädäksi, kun ainakin viidesosa väestöstä kärsii äärimmäisestä ruokapulasta, yli 30 prosenttia lapsista on akuutisti aliravittuja ja yli kaksi ihmistä kymmenestätuhannesta kuolee joka päivä nälkään.
– Siksi nälänhädästä on kuultu aiemmin lähinnä varoituksia.
Lue myös: YK: Gazan nälkäkriisi muistuttaa viime vuosisadan nälänhätiä Etiopiassa ja Biafrassa
Israel: "Hamasin propagandaa"
YK:n humanitaarisen avun johtaja syyttää Israelia ruoka-avun estämisestä Gazaan.
Israel pitää syytöksiä ja YK:n raportointia Hamasin propagandana, vaikka nälänhädästä on näyttöä useilta toimijoilta ja järjestöiltä.
Israel on myös estänyt ulkomaisten toimittajien pääsyn Gazaan.
Se kuitenkin väittää, että alueelle on viime viikkoina toimitettu runsaasti peruselintarvikkeita, joiden hinnat ovat jo kääntyneet laskuun.
Lue myös: Israel aloittanut hyökkäyksen Gazan kaupunkiin
Israel etenee omilla ehdoillaan
Hamas on suostunut aselepoon aiemmin tällä viikolla.
– Israel haluaa neuvotella täysin omilla ehdoillaan ja on vain lisännyt paukkuja, Ylitalo sanoo.
Israel uhkaa tuhota Gazan maan tasalle, ellei Hamas vapauta sen kaikkia panttivankeja.
Noin 50:stä panttivangista arviolta kahdenkymmenen uskotaan olevan yhä hengissä.
Monelle israelilaiselle on yhä päivänselvää, että Hamas on tuhottava täysin, jotta se ei voisi voimistua mahdollisen tulitauon aikana.
Toisaalta keskimääräinen maanpuolustustahto on heikentynyt selkeästi viime aikoina.
Maanpuolustustahto heikkenee
Kun meneillään oleva sota alkoi kaksi vuotta sitten, Israeliin matkusti paljon ulkomaillakin asuvia kansalaisia, jotka halusivat taistella Hamasia vastaan.
Lokakuussa 2023 liikekannallepanoon osallistui enemmän sotilaita kuin tarvittiin, mutta nyt enää 60 prosenttia kutsutuista vastaa kutsuun.
Muun muassa The Times of Israel on uutisoinut reserviläisiä piinaavasta sotaväsymyksestä sekä uskon lopahtamisesta pääministeri Benjamin Netanjahun motiiveita kohtaan.
– Kaikki eivät todella ymmärrä sodan pitkittymistä, mistä viime sunnuntain protestit olivat hyvä esimerkki, Ylitalo sanoo.
– Sadattuhannet ihmiset ympäri maata katkoivat valtateitä sekä osoittivat mieltään sotatoimien lopettamiseksi.
Israelin aiemmin ylivertaisena esitetty varustus ei myöskään enää riitä täysin kaupunkisotimiseen.
Ylitalo arvioi, että taisteluiden jatkuessa niitä luonnehtisi jatkossa pikemmin sotilaiden nokittain joutuminen kuin teknologinen ylivoima.
Katso koko studiokeskustelu yllä olevalta videolta.