Yhdysvaltain kongressissa vaaditaan äärioikeistolaisia liikkeitä terroristijärjestöjen listalle – joukossa myös Suomessa väliaikaisesti kiellossa oleva Pohjoismainen Vastarintaliike

Lauri Tarasti kertoo Pohjoismaisen vastarintaliikkeen laukkauttamisen seurauksista 2:30
Ministeri Lauri Tarasti kommentoi järjestön lakkauttamista tuoreeltaan, kun käräjäoikeus antoi asiasta ratkaisunsa. Nyt asiaa puidaan korkeimmassa oikeudessa.

Yhdysvaltain edustajainhuoneen demokraatit vaativat maan ulkoministeriötä lisäämään kolme kansainvälistä äärioikeistoryhmää ulkomaisten terroristijärjestöjen listalle, jotta viranomaisilla on enemmän keinoja toimia, uutisoivat amerikkalaismediat.

Vice News kertoo, että Yhdysvaltain ulkoministeriön terrorismin torjunta on vuoden 2011 WTC-iskun jälkeen keskittynyt ääri-islamistiryhmiin, kuten Al-Qaidaan ja Isikseen.

Demokraattien mielestä äärioikeistoryhmien lisääminen listalle antaa liittovaltion syyttäjille enemmän keinoja tilanteessa, jossa näihin ryhmiin linkittyvien ihmisten epäillään radikalisoituneen.

Kongressiedustajien vetoomuksessa ulkoministeriötä vaaditaan lisäämään terroristijärjestöjen listalle ukrainalainen, puolisotilaallinen Azov Battalion, britannialainen National Action ja Pohjoismainen Vastarintaliike (PVL), joka toimii Skandinaviassa ja muualla Pohjois-Euroopassa.

Vastarintaliike kielletty Suomessa

Pohjoismainen Vastarintaliikkeen toiminta on kielletty väliaikaisesti Suomessa. Poliisihallitus vaati järjestön kieltämistä sen jälkeen, kun joulukuussa 2017 Vastarintaliikkeen aktiivi Jesse Torniainen pahoinpiteli miehen Helsingin rautatientorin lähettyvillä liikkeen mielenilmauksen aikana.

Järjestö määrättiin lakkautettavaksi, mutta se sai kuitenkin valitusoikeuden korkeimmasta oikeudesta (KKO).

Korkein oikeus määräsi PVL:n väliaikaisesti kielletyksi ja toiminnan lopetettavaksi siihen asti, kunnes KKO on ratkaissut asian. Asiasta ei vielä ole tehty päätöstä.

– On selvää, että nykyään kohtaamamme uhka on omatoimisesti radikalisoitunut asemies, sanoi Max Rose, joka on kongressin terrorisminvastaisen komitean jäsen ja yksi vetoomuksen allekirjoittajista.

– Joku, joka on radikalisoitunut verkossa, olipa se sitten jihadismia tai kansainvälinen valkoisten nationalistien uusnatsi-ryhmä, Rose jatkoi.

Ei keinoja puuttua ulkomaisten ryhmien kautta radikalisoituviin

Vicen ja The Hill -median mukaan Yhdysvalloissa ei tällä hetkellä ole lainsäädännöllisesti keinoja puuttua kotimaiseen terrorismiin, jos se linkittyy näihin ulkomaalaisiin ryhmiin.

Jos jotain henkilöä halutaan syyttää terrorismista, syyttäjien täytyy osoittaa hänen linkittyvän johonkin niistä 67 ryhmästä, jotka listalla tällä hetkellä on.

Äärioikeiston väkivaltaan on alettu suhtautua entistä enemmän terrorismina Uuden-Seelannin maaliskuisen Christchurch-moskeijaiskun jälkeen. Iskun tekijä kertoi harjoitelleensa Azov Battalionin kanssa Ukrainassa. 

Yhdysvalloissakin on tapahtunut useampia ammuskeluja, joissa tekijällä on ollut äärioikeistolaista ideologiaa mukailevia motiiveja. Tekijöillä on ollut myös yhteyksiä eurooppalaisiin äärioikeistoryhmiin.

Kongressi on kuullut useita asiantuntijoita, joiden mukaan äärioikeistolainen, valkoiseen ylivaltaan tähtäävä väkivalta ja ryhmittyminen on vakavasti otettava turvallisuusuhka, minkä vuoksi nämä ryhmät halutaan terrorisminvastaisen lainsäädännön piiriin.

Vice kertoo, että ADL-kansalaisjärjestön mukaan vuosien 2009–2018 välillä Yhdysvalloissa tapahtuneista ääriliikkeisiin linkittyvistä murhista 73 prosenttia on äärioikeistolaisten tekemiä, kun taas jihadistien tekemiä on 23 prosenttia. 

Lue myös:

    Uusimmat