Lavrov: Yhdysvallat antaa kirjallisen vastauksen Venäjän vaatimuksiin ensi viikolla

Venäjä on vaatinut viime viikkoina sitovia lupauksia siitä, ettei Nato saa enää laajeta itään. Ennen tämän päivän tapaamista Venäjän ulkoministeriö kertoi maan haluavan Naton joukkojen ja aseistuksen vetämistä "niistä maista, jotka eivät olleet Naton jäseniä ennen vuotta 1997, mukaan lukien Bulgariasta ja Romaniasta."

Kaikki Naton laajeneminen Itä-Eurooppaan on tapahtunut vuoden 1997 jälkeen.

Lue myös: Yhdysvaltain ulkoministeri Blinken: Venäjä uhkaa elvyttää kylmän sodan aikaiset vaaralliset jakolinjat

Sodan uhka leijuu ilmassa

Yhdysvaltain hallinto on varoittanut tiedustelutietoon vedoten, että Venäjä saattaa hyökätä Ukrainaan minä hetkensä hyvänsä. Huolia on lisännyt se, että viime päivinä Venäjä on siirtänyt sotakalustoa myös Valko-Venäjälle.

Venäjä ilmoitti eilen uusista sotaharjoituksista, joita järjestetään maan puolustusministeriön mukaan tammi- ja helmikuussa merivoimien "kaikilla vastuualueilla" Atlantilla, Tyynellämerellä, Jäämerellä ja Välimerellä.

Ukraina puolestaan ilmoitti tänään Geneven tapaamisen alla Venäjän lisänneen tässä kuussa asetoimituksiaan Itä-Ukrainan kapinallisille.Ukrainan mukaan Venäjä on tammikuun aikana toimittanut Itä-Ukrainan kapinallisalueille useita tankkeja, tykkejä ja muuta aseistusta sekä myös polttoainetta ja ammuksia.

Venäjän tukemat kapinalliset ovat sotineet Ukrainan hallituksen joukkoja vastaan Itä-Ukrainassa vuodesta 2014.

Lue myös: Biden: Mikä tahansa venäläisten joukkojen astuminen Ukrainaan on yhtä kuin tunkeutuminen

Sodan uhka leijuu ilmassa

Venäjä ja länsi kokoustivat viime viikolla tiiviisti. Ukrainan tilannetta ja Euroopan turvallisuutta puitiin niin Yhdysvaltain ja Venäjän välisissä keskusteluissa, Nato-Venäjä-neuvostossa kuin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössäkin (Etyj). 

Keskustelut eivät tuoneet läpimurtoa, eikä Nato tinkinyt avoimien ovien periaatteestaan.

Yhdysvallat ja Nato ovat ilmaisseet halukkuutensa diplomatian jatkamiseen, mutta Venäjä on penännyt pikaisia vastauksia vaatimuksiinsa ja sanonut olevansa valmis huolehtimaan turvallisuudestaan muilla keinoin, jos neuvottelut eivät tuo tuloksia.

Venäjä on viime kuukausina kerännyt noin 100 000 sotilasta ja runsaasti raskasta aseistusta Ukrainan rajojen tuntumaan. Viime päivinä se on siirtänyt sotakalustoa myös Valko-Venäjälle. 

Lue myös: Tutkija: Marinin Nato-kommentti lähti tarpeettomille kierroksille – "Mennään hiustenhalkomiseen"

Käynnissä diplomatian superviikot

Venäjä ja länsi kokoustivat viime viikolla tiiviisti. Ukrainan tilannetta ja Euroopan turvallisuutta puitiin niin Yhdysvaltain ja Venäjän välisissä keskusteluissa, Nato-Venäjä-neuvostossa kuin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössäkin (Etyj). 

Keskustelut eivät tuoneet läpimurtoa, eikä Nato tinkinyt avoimien ovien periaatteestaan.

Yhdysvallat ja Nato ovat ilmaisseet halukkuutensa diplomatian jatkamiseen, mutta Venäjä on penännyt pikaisia vastauksia vaatimuksiinsa ja sanonut olevansa valmis huolehtimaan turvallisuudestaan muilla keinoin, jos neuvottelut eivät tuo tuloksia.

Diplomatia on jatkunut tällä viikolla, ja Blinken on kiertänyt Eurooppaa. Hän kävi keskiviikkona Ukrainassa ja tapasi eilen Berliinissä ulkoministerikollegansa Saksasta, Ranskasta ja Britanniasta.

Berliinissä pitämässään puheessa Blinken sanoi, että Ukrainan tämänhetkisessä tilanteessa on kyse enemmästä kuin vain kahden valtion, tai Venäjän ja Naton, yhteenotosta. 

Ulkoministerin mukaan Venäjä loukkaa valtioiden itsemääräämisoikeuden periaatetta, kun se vaatii lupausta siitä, ettei Ukraina voi liittyä Natoon.

– Jos annamme Venäjän loukata näitä periaatteita ilman seurauksia, se veisi meidät takaisin paljon vaarallisempaan ja epävakaampaan aikaan, jolloin tämä manner ja tämä kaupunki (Berliini) oli jaettu kahtia... ja täysimittaisen sodan uhka roikkui kaikkien yllä, Blinken sanoi.

Johnson ja Scholz varoittivat Venäjää

Länsi on toistuvasti varoittanut Venäjää siitä, että hyökkäyksestä Ukrainaan olisi sille vakavia seurauksia. Britannian ja Saksan johtajat varoittivat jälleen tänään Venäjää hyökkäyksen kalliista hinnasta.

Britannian pääministeri Boris Johnson ja Saksan liittokansleri Olaf Scholz puhuivat tilanteesta puhelimitse eilisiltana ja olivat molemmat syvästi huolissaan tilanteesta. Johnsonin kanslian mukaan Scholz ja Johnson olivat yhtä mieltä siitä, että hyökkäys Ukrainaan olisi Venäjältä vakava strateginen virhe.

– Pääministeri korosti sen tärkeyttä, että Nato-liittolaiset tekevät yhdessä työtä koordinoidun reaktion eteen, pääministerin kanslia tiedotti.

Lue myös: 140 laivaa ja 10 000 sotilasta: Venäjä järjestää sarjan valtavia merisotaharjoituksia

Artikkeli päivittyy.

• 23:05
  Trumpin Yhdysvallat

  Saako Ukraina himoitsemiaan Tomahawk-ohjuksia? Pentagonilta kommentti
• 19:39
  Ydinaseet

  USA:ssa täysi hämminki Trumpin ydinasetesteistä – Venäjää epäillään salaisista räjäytyksistä
• 18:47
  Teboil

  Teboilin vetoomukseen tyly vastaus
• 16:58
  Teboil

  Kuljetusala huolestui: Teboilin kaatuminen tuo katveita diesel-karttaan
• 13:00
  Pikaluistelu

  Kohupäätös: Venäläisiä mukaan olympialaisiin
• Lataa lisää