Venäjän ja USA:n neuvottelut Sveitsissä käynnistyivät, taustalla vaanii pelko Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan

Yhdysvaltain varaulkoministeri Wendy Sherman ja Venäjän varaulkoministeri Sergei Rjabkov avasivat neuvottelut Yhdysvaltain edustustossa kello 9.55 Suomen aikaa. Rjabkov ja Sherman tapasivat jo eilen Genevessä epävirallisissa merkeissä.

Lue myös: Asiantuntija kertoo, miksi Venäjä pelaa kovaa peliä lännen kanssa: "Ongelma ei ole Ukraina Natossa, vaan Nato Ukrainassa"

Maat neuvottelevat Ukrainasta ja Euroopan turvallisuustilanteesta. Neuvotteluista sovittiin sen jälkeen, kun Venäjä siirsi joukkojaan Ukrainan rajalle ja vaati sitovia lupauksia siitä, että sotilasliitto Nato ei saisi enää laajentua.

Neuvottelujen sarja jatkuu keskiviikkona Naton ja Venäjän neuvoston kokouksella Brysselissä. Torstaina Venäjän on määrä tavata Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön edustajia Wienissä.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg varoittaa Venäjää vakavista taloudellisista ja poliittisista seurauksista, jos se hyökkää Ukrainaan.

Stoltenberg tapasi Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban tänään.

–  Meidän täytyy lähettää Venäjälle hyvin selvä viesti siitä, että olemme yhtenäisiä, ja että Venäjälle tulee vakavia seurauksia – taloudellisia ja poliittisia seurauksia – jos he käyttävät jälleen sotilaallista voimaa Ukrainaa vastaan. Annamme Ukrainalle tukea, autamme heitä huolehtimaan itsepuolustuksestaan, Stoltenberg sanoi.

Naton pääsihteeri sanoi myös, ettei tämän viikon tapaamisten voi odottaa ratkaisevan kaikkia ongelmia. Hän toivoi, että osapuolet saavat sovittua jatkoneuvotteluista, joilla voidaan estää uusi aseellinen konflikti.

Lue myös: Euroopassa alkaa Venäjä-neuvottelujen superviikko – Yhdysvallat ja Venäjä keskustelevat tänään Genevessä

Venäjä ei aio tehdä myönnytyksiä

Neuvotteluasetelmat ovat hankalat, sillä osapuolten näkemykset ovat kaukana toisistaan.

Venäjä ei aio tehdä neuvotteluissa myönnytyksiä Yhdysvalloille, sanoi varaulkoministeri Rjabkov sunnuntaina. Hän myös toisti Venäjän vaatimuksen Naton laajentamisen estämisestä.

Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken puolestaan sanoi CNN:llä, ettei hän usko viikon tuovan läpimurtoja Venäjä-neuvotteluissa. Blinkenin mukaan edistyksen saavuttaminen neuvotteluissa edellyttäisi vastavuoroisuutta, Euroopan osallistumista ja sitä, että Venäjä liennyttää Ukrainaan kohdistuvaa uhkaansa.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu analysoi Twitterissä neuvottelujen alkaessa, että tilanne ei näytä hyvältä. Yhdysvallat on tehnyt selväksi, että se ei ole valmis neuvottelemaan Euroopan turvallisuusjärjestyksen kulmakivistä, kun taas Venäjä haluaa, että sen vaatimuksia käsitellään kokonaisuutena.

–  Osapuolten julkiset positiot näyttävät tällä hetkellä yhteensovittamattomilta. Yhdysvaltain esittämä rajatumpi neuvotteluagenda ja sen tarjoama diplomaattinen "ulospääsytie" eivät näytä kelpaavan venäläisille, jotka ovat ilmaisseet halunsa päästä nopeaan ratkaisuun, Pesu tviittasi.

Yhdysvallat on pyrkinyt vakuuttamaan eurooppalaisia liittolaisiaan siitä, ettei se sovi niiden turvallisuusasioista kahden kesken Venäjän kanssa. Yhdysvallat on viestittänyt voivansa keskustella Venäjän kanssa maiden ohjusjärjestelmistä ja sotaharjoituksista.

Yhdysvallat varoittanut hyökkäyksen seurauksista

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ovat puhuneet kahdesti puhelimitse viime viikkoina. Biden on varoittanut Putinia vakavista seurauksista, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan.

Mahdollisina sanktioina hyökkäyksestä on väläytelty muun muassa Venäjälle tärkeän Nord Stream 2 -kaasuputken hyllyttämistä tai jopa Venäjän sulkemista ulos kansainvälisestä pankkijärjestelmästä.

Venäjä on viime viikkoina sijoittanut kymmeniätuhansia sotilaita Ukrainan vastaisen rajan tuntumaan, mikä on herättänyt Yhdysvalloissa ja Euroopassa epäilyjä Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyksen valmistelusta. Venäjä on kiistänyt hyökkäysaikeet.

Venäjä on sotinut Ukrainassa vuodesta 2014, jolloin se miehitti Krimin ja aloitti Itä-Ukrainan kapinallisten tukemisen sodassa Kiovan keskushallintoa vastaan. Konfliktissa on kuollut yli 13  000 ihmistä.