Yhdenvertaisuusvaltuutetulle ennätysmäärä yhteydenottoja – alkuperä ja vammaisuus yleisimmät syrjintäperusteet

Yhdenvertaisuusvaltuutettu sai runsaat 1 500 yhteydenottoa viime vuonna. Määrä on ennätyksellinen.

Yleisin syrjintäperuste yhteydenotoissa oli alkuperä. Siihen liittyvät yhteydenotot koskivat esimerkiksi syrjivää kohtelua erilaisissa palveluissa, syrjiviä asiakaspalvelun ohjeita, vartijoiden syrjivää toimintaa ja syrjintää asuntomarkkinoilla.

Toiseksi yleisin syrjintäperuste oli vammaisuus, johon liittyvät yhteydenotot koskivat muun muassa taksikuljetuksia, avustajan saamista, esteettömyyttä ja koulukuljetuspäätöksiä.

Yhteydenotot syrjinnästä seksuaalisen suuntautumisen perusteella ovat olleet vuositasolla vähäisiä, mutta myös niiden määrä on kasvanut viime vuosina.

Lue myös: MTV:n kysely paljastaa koronarajoitusten rajut vaikutukset nuoriin: "Ahdistaa paljon enemmän kaikki" – syntyykö Suomeen korona-ajan sukupolvi?

Koronapandemian hoito aiheutti yhteydenottoja

Yhdenvertaisuusvaltuutettu kertoo, että yhteydenotosta hieman vajaa kymmenesosa liittyi tavalla tai toisella koronapandemiaan. Nämä yhteydenotot koskivat pandemiasta johtunutta ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien rajoittamista.

Yhteyttä otettiin rajoituksista, jotka koskivat esimerkiksi liikkumisvapautta, yksityis- ja perhe-elämää sekä oikeutta toimeentuloon.

Lisäksi yhteydenotot liittyivät pandemian torjuntakeinoihin, kuten maskipakkoihin- ja suosituksiin, tilojen sulkemisiin ja käyttörajoituksiin, liikkumis- ja matkustusrajoituksiin sekä vierailukieltoihin.

Valtuutettu sai myös joitain yhteydenottoja ennakkoluuloista, joita esimerkiksi vähemmistöihin kuuluvat tai tietyn ikäiset ihmiset ovat joutuneet kokemaan pandemian vuoksi.

Lue lisää: Pitkittynyt etäopetus ahdistaa lukiolaisia ja rasittaa mielenterveyttä: "Koulu on sitä, että nousee sängystä ja menee koneen ääreen"

Usein yhteydenoton syynä on kunnan toiminta

Suurimmassa osassa tapauksia syrjintäyhteydenottojen vastapuoli oli yksityinen yritys tai kunta. Kunta on jo usean vuoden ajan ollut toiseksi yleisin vastapuoli valtuutetulle tulleissa syrjintäyhteydenotoissa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenmanin mukaan kunnat ovat keskeisessä asemassa kuntalaisten yhdenvertaisuuden edistämisessä ja syrjinnän ehkäisemisessä. Hän toivookin, että yhdenvertaisuuteen kiinnitetään huomiota kuntavaalien alla.

Valtuutetun tilastoista käy ilmi, että kuntiin liittyvissä yhteydenotoissa yleisimmät syrjintäperusteet ovat vammaisuus, alkuperä ja terveydentila.

Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä koulutus ja opetus olivat kuntiin liittyvien yhteydenottojen keskeisimmät toimialat. Koulutuksen osuus on ollut viime vuosina nousussa.

Juttua päivitetty kauttaaltaan 10.3.2021 klo 12.49.