Syrjintäkanteluiden määrä kasvoi yli 70 prosenttia

Kanteluiden lisääntymisen taustalla on se, että yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiala on laajempi kuin aiemmin toimineen vähemmistövaltuutetun.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän mukaan tehtäväkentän laajentaminen on selvästi ollut tarpeen.

– Kuka tahansa meistä voi joutua syrjityksi. Se, miten tänne otetaan yhteyttä, on jäävuoren huippu, sanoo Pimiä.

Etninen alkuperä ja vammaisuus ovat tavallisimpia syitä ottaa yhteyttä valtuutettuun, ilmenee viime vuoden tilastosta. Tapauksista noin 200 liittyi henkilön syrjimiseen etnisen alkuperän perusteella. Vammaisuuteen liittyneitä syrjintätapauksia oli 90.

Noin 40 syrjinnästä valittanutta kertoi syrjinnän liittyneen kieleen. Ikään, kansalaisuuteen ja terveydentilaan liittyneitä syrjintätapauksia oli hieman yli 30 kutakin.

Ikäsyrjinnästä näytön saaminen vaikeaa

Ikäsyrjintätapausten vähyys liittyy Pimiän mukaan ehkä siihen, että kynnys tehdä kantelua on korkea ja näytön saaminen vaikeaa.  

Jonkin verran syrjintää tapahtui myös uskonnon ja vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen, perhesuhteiden sekä mielipiteiden ja poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan vuoksi.

Syrjinnästä epäilty taho oli valituksissa useimmin kunta. Kirsi Pimiä muistuttaa, että laki yhdenvertaisuudesta koskee myös yksityisiä yrityksiä.

Työelämän syrjintätapaukset eivät kuulu yhdenvertaisuusvaltuutetun toimialaan. Niissä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto on kuitenkin antanut neuvontaa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu aloitti toimintansa viime vuoden alussa. Sitä ennen syrjintäasioita käsitteli vähemmistövaltuutettu, jonka toimialaan kuului pelkästään alkuperän perusteella tapahtuva syrjintä.

Vähemmistövaltuutetun toimistolle kertyi vuonna 2014 käsittelyyn hieman alle 300 tapausta. Niistä noin 40 siirtyi vuoden vaihtuessa yhdenvertaisuusvaltuutetun vastuulle.