Yhä useampi työikäinen jää omaishoitajaksi – Ritva jätti uran tutkijana: "Äidin sairastaminen ja lasten teinivuodet menivät päällekkäin"

Yhä useampi suomalainen ryhtyy ikääntyvän vanhempansa omaishoitajaksi 2:11
Ikääntyvien vanhempien hoito voi uhata hallituksen työllisyystavoitetta. Työelämä ei jousta läheisistään huolta pitäville.

Tulevaisuudessa yhä useampi suomalainen ryhtyy hoitamaan omia ikääntyviä vanhempiaan. Osasyy tälle on heikoksi koettu kotihoito. Omaishoitajaliiton mukaan yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään.

Päätoimisia omaishoitajia on heistä noin 350 000. MTV Uutiset tapasi Ritva Pihlajan, joka jätti työnsä tutkijana kaksi vuotta sitten ja ryhtyi opiskelemaan vanhustyön geronomiksi.

– Muistisairauden myötä vanhempien avun tarve arjessa kasvoi niin paljon, että totesin että minun arkeni ei pysy kasassa, jos teen täyspäiväisesti työtä. Äidin sairastaminen ja lasten teinivuodet menivät päällekkäin. Eli oikeasti suoraan omien lasten hoitamisesta siirryin kantamaan hoivavastuuta omista vanhemmistani, Pihlaja kertoo.

Pihlajan äiti kuoli kesällä ja tällä hetkellä hänen 82-vuotias isänsä Mauno asuu palvelutalossa Sipoossa.

Työelämään ennemmän joustoa

Ritva Pihlajan tarina ei ole poikkeuksellinen, vaan moni nainen jakaa saman tarinan. Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian lehtori Mia Silfver-Kuhalammen mukaan työssäkäyvien omaishoitajien määrä tulee kasvamaan lähivuosina ja siksi työelämään tarvitaan joustoa.

– Suomessa on lastenhoitoon monenlaisia hyviä käytäntöjä mutta ikääntyneitä ei ole huomioitu esimerkiksi hoitovapaissa, toteaa Mia Silfver-Kuhalampi.

Ritva Pihlajan kokemusten mukaan ymmärrystä työpaikalla riittää tiettyyn pisteeseen asti.

– Myötätuntoa, sympatiaa ja empaattista suhtautumista löytyy kyllä, mutta sitten, kun aletaan puhua kovista tavoitteista työpaikalla ja organisaatiossa, niin jousto loppuu, Pihlaja kertoo.

Omaishoitajat uupuvat

Myös työssäkäyvien omaishoitajien uupuminen voi tulevaisuudessa vaikeuttaa hallituksen työllisyystavoitetta.

– Omaishoitotilanteet saattavat olla psyykkisesti ja fyysisesti hyvin raskaita. Sen myötä sairaspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä voi tulla koska omaishoitajat uupuvat, Silfver-Kuhalampi kertoo.

52 vuotiasta Ritva Pihlajaa mietityttää oma tulevaisuus.

– Mietin itsekin, että miten tämän jakson jälkeen, opintojen jälkeen, kykenen työllistymään. Onko tämä ikä tulossa jo minuakin vastaan työmarkkinoilla. Tämä on iso, iso kysymys myös hallituksen työllisyystavoitteen kannalta, Pihlaja kommentoi.

Suuri haaste hallituksen työllisyystavoitteelle

Työministeri Timo Harakan, sdp, mukaan on suuri haaste hallituksen työllisyystavoitteelle, jos työssäkäyvät jäävät kotiin hoitamaan vanhempiaan. Harakan mukaan Suomessa tehdään vähemmän osa-aikatyötä kuin muissa Pohjoismaissa. Osa-aikatyö voisi helpottaa omaishoitajien työssäkäyntiä.

– Jos ihmiset haluavat luopua työstä tai lähteä ennenaikaisesti eläkkeelle, koska pitää huolehtia omista vanhemmista, niin se on kyllä työllisyystavoitteen kannalta mutta myös yhteisvertaisuuden kannalta merkittävä ongelma. Meidän pitää saada parempia ratkaisuja aikaan, Harakka pohtii.

Mikä olisi teidän mukaanne ratkaisu tähän?

– Me ryhdymme ripeästi toimeenpanemaan uutta EU-direktiiviä, jotka takaavat vähintään viiden päivän hoitovapaan omille omaisille. Sen lisäksi sama työryhmä pohtii niitä keinoja, joilla voidaan lisätä osa-aikatyötä. Meillä tehdään osa-aikatyötä sekä pienten lasten vanhempien sekä omaisiaan hoitavien keskuudessa paljon vähemmän kuin vaikkapa Ruotsissa, Harakka toteaa.

Ritva Pihlaja painottaa kuitenkin, että iäkkäiden vanhempien elämänlaadun takaamiseksi myös tarvitaan omaisia.

– Me voidaan palvelujen osalta vastuuta kaataa yhteiskuntaan. Mutta sen elämän laadun ylläpitäminen myös silloin, kun muistisairaus hiipii elämään, niin siinä meidän omaisten rooli on tosi iso ja siitä tarvitsisi Suomessa keskustella paljon enemmän, toteaa Pihlaja.

Lue myös:

    Uusimmat