Työelämäprofessorin mukaan nykyiset sakkomaksut pitäisi käyttää kunnissa työllistämiseen. Kuntaliitto kannattaa.
Kuntien sakkomaksut valtiolle pitäisi lopettaa, esittää työelämäprofessori Minna Kivipelto Jyväskylän ylipistosta.
Kunnan sakkomaksu valtiolle tarkoittaa työmarkkinatukeen liittyvää korvausvelvollisuutta, joka syntyy, kun kuntalaisen työttömyys pitkittyy.
Kyseessä on Kela-maksu, jonka kunta maksaa Kelalle pitkäaikaisista työttömistä henkilöistä, jotka saavat työmarkkinatukea. Maksujärjestelmän tarkoituksena on kannustaa kuntia työllistämään pitkäaikaistyöttömiä.
– Kunnat eivät maksaisi enää sakkoa valtiolle, vaan niiden osuus ohjattaisiin automaattisesti takaisin kunnalle korvamerkittynä työllisyyden ja osallisuuden edistämiseen, ehdottaa Kivipelto.
Kivipelto myöntää, että muutos vähentäisi valtion tuloja, mutta etuna olisi ihmisten parempi työllistyminen.
– Tuolla rahalla voisi muun muassa perustaa yhteisrahoitteisia työpaikkoja, jossa kuntaosuus voisi muodostaa osan maksusta ja toisen puolen voisi maksaa yritys tai järjestö, johon työtön työllistyisi, sanoo Kivipelto.
"Hyvin työllistäviä kuntia voitaisiin palkita"
Samalla asiantuntija esittää käyttöön palkkiojärjestelmää – työllistämiskannustinta kunnille.
– Hyvin työllistäviä kuntia voitaisiin palkita rangaistuksen sijaan. Jos kunta onnistuu laskemaan pitkäaikaistyöttömyyttä 10 prosenttia, se saa 20 prosenttia maksamistaan kuntaosuuksista takaisin tulospalkkiona.
Asiantuntijan mukaan lisäksi työttömien koulutukseen tarvitaan panostuksia.
– Nykyistä sakkorahaa voitaisiin suunnata myös heikossa työmarkkina-asemassa olevien tilanteiden ja tarpeiden parempaan tunnistamiseen, johon tarvitaan muun muassa lisää koulutusta ammattilaisille.
Kivipelto kannustaa myös tutkailemaan eri tilanteessa olevien työttömien asemaa. Tällöin saataisiin kohdistettua oikeille ihmisille oikeanlaiset toimet.
– Työttömien tilanteen parempi tunnistaminen, erilaiset palvelut eri ryhmille, tosiasiallisesti työkyvyttömät ohjattaisiin eläkkeelle, luettelee työelämäprofessori.
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Työttömyys tulee kalliiksi
Konsulttiyhtiön mukaan työttömyyden menot ovat kasvaneet jo peräti 11 miljardia euroa vuodessa.
– Työttömyyden laajat kustannukset ovat noin 11 miljardia vuositasolla ja se koostuu etuuksista, verotulojen menetyksistä ja palvelujen kustannuksista, toteaa PTCServicen vanhempi asiantuntija Jussi Pyykkönen.
– Mittakaavaa kuvaa se, että ensi vuoden budjettitalouden alijäämä on sama eli 11 miljardia euroa.
Ekonomistit esittivät viime viikolla hallitukselle pikaisen elvytyspaketin tekemistä työllisyystilanteen kääntämiseksi.
Lue myös: Asiantuntija: Työttömyyden hinta repesi jo 11 miljardiin – hallitukselle pikainen vaatimus
"Todella viisasta puhetta"
Kuntien työttömyysetuusmenot paisuvat kunnissa. Kuntaliiton laskelmien mukaan sakkomaksut olivat koko viime vuoden kokoiset jo syksyn alkaessa. Puhutaan noin puolesta miljardista eurosta.
– Sillä rahalla voisi työllistää! tiivistää Kivipelto.
Mitä mieltä Kuntaliitossa ollaan tutkijan ehdotuksista?
– Todella viisasta puhetta, toteaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
– Kuntien kustannukset työttömyydestä ylittävät tänä vuonna kaikkineen jo 300 miljoonaa euroa valtion alkuperäisen arvion. Tuonkin rahan voisi käyttää työllistämiseen, summaa Karhunen.
