Tuplaomaishoitaja Johanna Pesu kertoo MTV Uutisille, että työssäkäyvien omaishoitajien olemassaolo on pitkälti unohdettu. Pesun mukaan palvelut ovat entisestään heikentyneet sote-uudistuksen myötä.
Pesu irtisanoutui töistä ja muutti Espoosta Lempäälään huomatessaan korona-aikana, ettei hänen vanhempansa olleet enää siinä kunnossa, että pärjäisivät keskenään kodissaan. Apua oli liian vaikea saada, toteaa Pesu.
Pesu kertoo, että palvelujen epääminen perusteltiin itsemääräämisoikeuden kunnioittamisella.
– Silloin, kun ihminen ei tiedä tarvitsevansa apua, sitä ei voi perustella itsemääräämisoikeudella.
Silti näin tehtiin?
– Näin tehtiin kyllä.
"Kaikesta joutui tappelemaan"
Miltä se tuntui?
– Ihan hirveältä. Se oli rankinta aikaa ikinä, kun joutui kaikesta tappelemaan.
Kun palveluja ei saanut, Pesu päätyi siihen, että ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin ryhtyä vanhempiensa omaishoitajaksi. Palkkioluokka on alin mahdollinen.
Palvelut toimivat paremmin aiemmin, mutta nyt arki on entistä rankempaa sote-uudistuksen ja hyvinvointialueiden käynnistymisen myötä, sanoo Pesu.
Mikä muuttui, kun hyvinvointialueet aloittivat?
– Muutuimme pahoinvointialueeksi. Jos aikaisemmin apua oli vaikea saada, se muuttui huomattavasti paljon vaikeammaksi saada.
Johanna Pesu: Työssäkäyvät omaishoitajat on aika pitkälti unohdettu kokonaan.
Tuplaomaishoitajan oma terveys alkoi pettää. Viimeisin vuosi on ollut uuvuttava. Työntekoon omaishoidon ohella ei ole aikoihin riittänyt voimia.
Mistä uupumus ja muut oireet johtuvat?
– Yhdistän sen hyvin paljon siihen, kun Pirha alkoi. Kaikki kasataan vain minun päälle, että ”selvitä ja selviä jotenkin”. Pienikin tuki, joka aiemmin oli, se häipyi.
"Periksi ei anneta"
Omaishoitajaliiton mukaan noin 100 000 työssäkäyvää henkilöä vastaa päivittäin jonkun eri kotitaloudessa asuvan läheisensä huolenpidosta ja avusta, tyypillisesti omien vanhemman tai appivanhemman arjessa.
Pesu toivoo, että päättäjät tutustuisivat tai vaikkapa kokeilisivat omaishoitajan hommia – se ehkä muuttaisi politiikkaa.
– Työssäkäyvät omaishoitajat on aika pitkälti unohdettu kokonaan. Haluaisin käydä töissä myös. Nyt se on tehty mahdottomaksi.
Periksi ei anneta, pohtii Pesu.
–Sitä vaan on pakko jaksaa, koska vaihtoehto on vielä huonompi.
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat. Miten sote pelastetaan? Juttuvinkit joonas.lepisto(@)mtv.fi.
Monilla alueilla omaishoidon tuen saatavuutta koskevat kriteerit ovat kiristyneet
Omaishoitajaliitossa Pesun kokemukset ovat valitettavan tuttuja.
– Monilla alueilla omaishoidon tuen saatavuutta koskevat kriteerit ovat kiristyneet. Ajatuksena on se, että hyvinvointialueella olisi yhdenvertaisuus, kertoo liiton toiminnanjohtaja Sari Tervonen.
– Myös sopimuspäivityksissä on viivästymää. Joillakin alueilla osa omaishoitajista odottaa edelleen sopimuspäivitystä.
Omaishoitajien ryhmävalmennukset lopetettu
Tervonen kertoo, että myös muiden sote-palveluiden kuin omaishoidon tuen saatavuuden kiristäminen ”iskee” omaishoitajiin, jos tai kun päivätoimintaa supistetaan tai siirretään verkkoon tai jos hoidettavalla henkilöllä on hankaluuksia päästä asianmukaiseen hoitoon.
–Tulen juuri työmatkalta Keski-Suomesta, ja minulle kerrotun mukaan, hyvinvointialuesiirtymän myötä lopetettu omaishoitajien ryhmävalmennukset. Laki tosin sanoo, että tarvittaessa järjestetään valmennusta, ja voidaan yleisesti ottaen antaa myös yksilöllisenä ohjauksena.
"Kehitys uhkaisi myös sukupuolten tasa-arvoa"
Myös professorit ovat ottaneet kantaa omaishoidon tulevaisuuteen.
– Omaisten työurien jatkaminen vaikeutuu juuri nyt, kun olisi työvoimapulaa hoiva-aloilla. Ja yksi iso asia on se, että ihmisten luottamus yhteiskuntaan laskee. Sillä voi olla aika isot seuraukset, toteaa gerontologian emeritaprofessori Marja Jylhä MTV Uutisille.
– Mikäli omaisten odotetaan ottavan nykyistä jo varsin mittavaa suuremman vastuun vanhojen ihmisten hoidosta, se johtaa käytännössä väistämättä omaisten työmarkkinaosallistumisen vähentymiseen, mistä seuraisi paitsi taloudellisia vaikeuksia ja kielteisiä terveysvaikutuksia omaisille myös kansantaloudellisia ongelmia. Tällainen kehitys uhkaisi myös sukupuolten tasa-arvoa yhteiskunnassamme, toteaa yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger eduskunnansosiaali- ja terveysvaliokunnalle osoitetussa lausunnossa.
Sari Tervonen, eikö sote-uudistuksen ja hyvinvointialueiden pitänyt tuoda isommat hartiat ja sitä kautta paremmat palvelut?
– Omaishoitajaliittona ajattelimme niin, että isommat hartiat auttavat toteuttamaan palvelut paremmin myös omaishoitajille, mutta niin kauan kun palvelut heille nähdään kulueränä, on vaikea päästä kehittämiseen ja investointiajatteluun. Sopimusomaishoitajat hoitavat niin paljon apua, tukea ja hoitoa tarvitsevia läheisiään, että hyvinvointialue ”säästää” raskaammasta hoivasta.
