Uupunut Johanna toimii sekä isänsä että äitinsä omaishoitajana: "Hyvinvointialue muuttui pahoinvointialueeksi"

Johanna Pesu: Työssäkäyvät omaishoitajat on aika pitkälti unohdettu kokonaan.

Tuplaomaishoitajan oma terveys alkoi pettää. Viimeisin vuosi on ollut uuvuttava. Työntekoon omaishoidon ohella ei ole aikoihin riittänyt voimia. 

Mistä uupumus ja muut oireet johtuvat?

– Yhdistän sen hyvin paljon siihen, kun Pirha alkoi. Kaikki kasataan vain minun päälle, että ”selvitä ja selviä jotenkin”. Pienikin tuki, joka aiemmin oli, se häipyi.

"Periksi ei anneta"

Omaishoitajaliiton mukaan noin 100 000 työssäkäyvää henkilöä vastaa päivittäin jonkun eri kotitaloudessa asuvan läheisensä huolenpidosta ja avusta, tyypillisesti omien vanhemman tai appivanhemman arjessa. 

Pesu toivoo, että päättäjät tutustuisivat tai vaikkapa kokeilisivat omaishoitajan hommia – se ehkä muuttaisi politiikkaa. 

– Työssäkäyvät omaishoitajat on aika pitkälti unohdettu kokonaan. Haluaisin käydä töissä myös. Nyt se on tehty mahdottomaksi.

Periksi ei anneta, pohtii Pesu.

–Sitä  vaan on pakko jaksaa, koska vaihtoehto on vielä huonompi.

Monilla alueilla omaishoidon tuen saatavuutta koskevat kriteerit ovat kiristyneet

Omaishoitajaliitossa Pesun kokemukset ovat valitettavan tuttuja.

– Monilla alueilla omaishoidon tuen saatavuutta koskevat kriteerit ovat kiristyneet. Ajatuksena on se, että hyvinvointialueella olisi yhdenvertaisuus, kertoo liiton toiminnanjohtaja Sari Tervonen.

– Myös sopimuspäivityksissä on viivästymää. Joillakin alueilla osa omaishoitajista odottaa edelleen sopimuspäivitystä. 

Omaishoitajien ryhmävalmennukset lopetettu

Tervonen kertoo, että myös muiden sote-palveluiden kuin omaishoidon tuen saatavuuden kiristäminen ”iskee” omaishoitajiin, jos tai kun päivätoimintaa supistetaan tai siirretään verkkoon tai jos hoidettavalla henkilöllä on hankaluuksia päästä asianmukaiseen hoitoon.

–Tulen juuri työmatkalta Keski-Suomesta, ja minulle kerrotun mukaan, hyvinvointialuesiirtymän myötä lopetettu omaishoitajien ryhmävalmennukset. Laki tosin sanoo, että tarvittaessa järjestetään valmennusta, ja voidaan yleisesti ottaen antaa myös yksilöllisenä ohjauksena.

"Kehitys uhkaisi myös sukupuolten tasa-arvoa"

Myös professorit ovat ottaneet kantaa omaishoidon tulevaisuuteen. 

– Omaisten työurien jatkaminen vaikeutuu juuri nyt, kun olisi työvoimapulaa hoiva-aloilla. Ja yksi iso asia on se, että ihmisten luottamus yhteiskuntaan laskee. Sillä voi olla aika isot seuraukset, toteaa gerontologian emeritaprofessori Marja Jylhä MTV Uutisille.

– Mikäli omaisten odotetaan ottavan nykyistä jo varsin mittavaa suuremman vastuun vanhojen ihmisten hoidosta, se johtaa käytännössä väistämättä omaisten työmarkkinaosallistumisen vähentymiseen, mistä seuraisi paitsi taloudellisia vaikeuksia ja kielteisiä terveysvaikutuksia omaisille myös kansantaloudellisia ongelmia. Tällainen kehitys uhkaisi myös sukupuolten tasa-arvoa yhteiskunnassamme, toteaa yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle osoitetussa lausunnossa.

Sari Tervonen, eikö sote-uudistuksen ja hyvinvointialueiden pitänyt tuoda isommat hartiat ja sitä kautta paremmat palvelut?

– Omaishoitajaliittona ajattelimme niin, että isommat hartiat auttavat toteuttamaan palvelut paremmin myös omaishoitajille, mutta niin kauan kun palvelut heille nähdään kulueränä, on vaikea päästä kehittämiseen ja investointiajatteluun. Sopimusomaishoitajat hoitavat niin paljon apua, tukea ja hoitoa tarvitsevia läheisiään, että hyvinvointialue ”säästää” raskaammasta hoivasta.

Lue myös:

Suomessa jo uusi hoivakriisi? Vanhustenhoitoa ollaan korvaamassa tavalla, joka ei takaa hoitoa eikä noudata lakia

Professori: Ikääntyvien hoivamenot eivät ole todellinen uhka kansantaloudelle