Kehitysvammaisten pelveluista on leikattu ja osalla muun muassa omaishoidon tuki on loppunut.
Yhdeksäsluokkalainen Oskari Kolari on vaikeasti kehitysvammainen. Hän käy erityiskoulua, jonka jälkeen hän menee iltapäivähoitoon. Taksi tuo ja vie hänet. Sillä aikaa hänen vanhempansa tekevät töitä.
– Omaishoitajuuden ja työn yhteensovittaminen on onnistunut itselle hyvin, sanoo hänen äitinsä Minna Kolari puhelimitse STT:n haastattelussa.
Kolari sanoo, että hänellä on työtehtävä, jota voi tehdä paljon kotoa, ja ymmärtäväinen työnantaja. Lisäksi pojalla on oikeus saada tilapäistä lyhytaikaista hoitoa, jos vanhempien työtilanne sitä vaatii.
Kerran kuukaudessa poika on viikonlopun yli tilapäishoidossa, jotta vanhemmat voivat kerätä voimia.
Kolarin perhe on siitä onnellisessa asemassa, että heiltä ei karsittu kehitysvammaisille kuuluvia palveluita sen jälkeen kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle. Myös omaishoidon tuki säilyi ennallaan.
– Tiedän sellaisia perheitä, jotka ovat pudonneet kokonaan omaishoidon tuen ulkopuolelle. Ainakin täällä Hämeenlinnan alueella on ollut paljon väliinputoajia. Heistä olen huolissani, Kolari toteaa.
Kolari toimii Kehitysvammaisten Tukiliiton paikallisyhdistyksen puheenjohtajana, joten hän tuntee tilannetta omalla asuinseudullaan.
Yhtenäistäminen vaikuttaa
Viestiä kehitysvammaisten palveluiden monenlaisesta heikkenemisestä tulee kuitenkin etujärjestölle muualtakin.
– Huolestuneita yhteydenottoja tulee eri puolilta Suomea, sanoo liiton aluekoordinaattori Mari Hakola.
Tilanteen huononemiseen on liiton arvion mukaan vaikuttanut esimerkiksi se, että kun palveluja on yhtenäistetty hyvinvointialueilla, sitä on tehty "pienimpään yhteiseen nimittäjään". Palvelut on voitu yhtenäistää esimerkiksi alueen keskuskunnan palvelutason mukaan.– Se voi tarkoittaa heikennystä muiden hyvinvointialueen kuntien asukkaille, sillä pienemmissä kunnissa on saattanut olla joustavampia käytäntöjä kuin suurissa, sanoo liiton juristina toimiva .

