Yhä useampi sairaanhoitaja ottaa influenssarokotuksen

Viisi vuotta sitten esimerkiksi Itä-Savon sairaanhoitopiirissä vain kolmannes työntekijöistä otti kausi-influenssarokotuksen. Nyt vastaava luku on yli 70 prosenttia.

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä Siun sotessa alle puolet erikoissairaanhoidon lääkäreistä ja kymmenesosa hoitajista oli ottanut influenssarokotteen viisi vuotta sitten, kun taas viime influenssakautena vastaavat prosenttiluvut ovat reilut 90 ja 80 prosenttia. Viime vuonna koko henkilöstöstä vajaa 64 prosenttia oli rokotettu kausi-influenssaa vastaan, kun nyt osuus on reilut 80 prosenttia.

– Työ tilanteen parantamiseksi aloitettiin jo vuosia sitten, kun havaittiin henkilökunnan rokotuskattavuuksien olevan huolestuttavan alhaisia. Viisi vuotta sitten vain 33 prosenttia Itä-Savon sairaanhoitopiirin koko henkilöstöstä otti kausi-influenssarokotuksen. Nyt vastaava luku on 71 prosenttia, Siun sotesta kerrottiin STT:lle.

Vastaava kehitys toistuu muissakin sairaanhoitopiireissä. Influenssarokotusten merkitykseen potilasturvallisuuden parantamisessa on havahduttu jo ennen kuin lainsäätäjät ovat tarttuneet asiaan.

Maaliskuun alusta myös laki vaatii, että sosiaali- ja terveydenhoitoalan henkilöstön tulee olla aiempaa kattavammin rokotettu muun muassa kausi-influenssaa vastaan.

Uusi tartuntatautilaki määrää, että tiloissa, joissa on riskiryhmiin kuuluvia, saa vain erityistapauksissa käyttää työntekijöitä, joilla on puutteellinen rokotesuoja.

Suunenäsuojuspakko kannustaa ottamaan rokotteen

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön ylilääkäri Esa Rintala Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä kertoo, että periaatteena heillä on, että säännöllisesti potilastyössä olevilla on maaliskuun alusta alkaen oltava rokotussuoja. Sen puuttumiselle täytyy olla pätevä syy, kuten merkittävä rokoteallergia.

– Sairaanhoitopiirimme ohje siitä, että henkilön, joka ei ole ottanut influenssarokotusta, tulee käyttää suunenäsuojusta potilaan lähihoidossa, on jonkin verran voinut lisätä rokotusmyöntyvyyttä, Rintala toteaa.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloiden henkilökunnasta influenssarokotteen oli ottanut vielä neljä vuotta sitten vain alle kolmannes. Nyt näin on tehnyt jo yli 70 prosenttia. Teho-osastoilla, hematologisilla osastoilla ja syöpäosastoilla kattavuus on yli 90 prosenttia.

– On myös yksiköitä, joissa kattavuus on perinteisesti ollut hyvin korkea, 100 prosenttia. Lasten- ja nuortenklinikka on tästä hyvä esimerkki, Rintala sanoo.

Toimivaa järjestelmää yritetty vuosia

Kymenlaakson sairaanhoitopiirin Carean infektioylilääkäri Risto Pietikäinen toteaa, että hänen sairaanhoitopiiristään on vain niukasti tietoa saatavilla. Ongelmana on, että Carealta puuttuu sekä tietokoneohjelma rokotuskattavuuden seuraamiseen että sovellus ePiikki, joka on käytössä monessa muussa sairaanhoitopiirissä. ePiikki antaa reaaliaikaisen tiedon siitä, kuinka monta työntekijää on rokotettu, ilman että rokotettujen henkilötietoja paljastetaan.

– Olen vuosia yrittänyt saada meillekin jotain toimivaa järjestelmää siinä onnistumatta, Pietikäinen sanoo.

Pietikäinen arvioi, että rokotuskattavuus koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon piirissä on tällä hetkellä noin 60 prosenttia.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä ePiikki-sovellus on käytössä. Sen avulla kuka tahansa voi tarkistaa sairaanhoitopiirin rokotuskattavuuden. Koko henkilökunnasta tällä hetkellä 83 prosenttia on ottanut influenssarokotuksen. Infektiosairauksien ylilääkäri Jaana Leppäaho-Lakka sanoo, että sairaalahenkilöstön rokotuskattavuus viime vuonna oli huono, alle 50 prosenttia. Tietoja koko sairaanhoitopiirin tilanteesta aiempina vuosina ei ole.

Tähän mennessä kukaan ei ole keskitetysti seurannut, kuinka kattavasti sosiaali- ja sairaanhoidon henkilökunta on ottanut kausi-influenssarokotuksen. Eri sairaanhoitopiirien tilastot eivät ole olleet vertailukelpoisia.

Nyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on luonut kaavan, jolla rokotuskattavuudet voidaan laskea niin, että luvut ovat yhteismitallisia. Kaava on käytössä ensi kertaa tällä kaudella, ja tiedot kerätään maaliskuun lopun jälkeen.