Kriittinen koronatilanne ei ota laantuakseen Varsinais-Suomessa: Syynä vieraskieliset ja rokotekriittiset – "Tehohoitoon päätyviä on paljon"

Varinais-Suomen koronatilanne on ollut jo yli kuukauden ajan kriittinen. 

Sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Esa Rintalan mukaan tartuntamäärät ovat pysyneet alueella korkealla tasolla ja ovat melkein viime talven huippulukemissa.  

Tilanne ei ole ilmaantuvuudenkaan puolesta helpottanut kesän jälkeen, vaikka rokotuskattavuus onkin kasvanut. 

– Epidemiatilanne ei ota laantuakseen täällä Varsinais-Suomessa, Rintala kiteyttää. 

Syynä vaikeutuvaan koronatilanteeseen ovat Rintalan mukaan rokottamattomat, jotka täyttävät myös tehohoitopaikat. 

Tehohoitopaikat ovat tällä hetkellä Varsinais-Suomen alueella ylikuormittuneita. 

– Ollaan hyvin kriittisessä tilanteessa, jossa tehohoitoon päätyviä on paljon, ja on jouduttu lähettämään muualle potilaita saamaan tehohoitoa, koska kapasiteetti ei ole meillä välttämättä riittänyt, Rintala taustoittaa.

Juttu jatkuu infoboksin jälkeen.

Rokotustahti sakkaa nuorissa ikäryhmissä – miksi?

Rintalan mukaan Varsinais-Suomessa hieman yli 85 prosenttia 12 vuotta täyttäneestä väestöstä on saanut ensimmäisen annoksen koronarokotetta.

Puolestaan 72 prosenttia on saanut täyden suojan. 

Syynä valtavaan eroon yhdesti ja kahdesti rokotetun väestön välillä on muun muassa se, että valtaosa 12–15-vuotiaista vasta odottaa toista rokoteannosta. 

– 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä rokotekattavuus on jäänyt pienemmäksi kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Ikäryhmässä on selvä notkahdus. 

Rintala uskoo, että syy nuorten aikuisten rokotehaluttomuuteen voi olla muun muassa kielteinen asenne rokotteisiin. 

– Yli 40-vuotiailla on saavutettu hyvät lukemat, Rintala kehuu. 

Lue myös: Ylilääkäri Hanna Nohynek oikoo monen rokottamattoman "terveen ja salskean nuoren" vaarallisen harhaluulon – "Se olisi ihmisten tärkeää tajuta"

Miksi koronatilanne heikkenee, vaikka rokotekattavuus kasvaa?

Vaikka Suomen rokotustahti on viime aikoina hidastunut, se kasvaa hitaasti, mutta varmasti. Varsinais-Suomessa noin 28 prosenttia 12 vuotta täyttäneistä on ilman rokotesuojaa. 

Kysymys kuuluukin: Miksi sairaala- ja tehohoidon tarve kasvaa, vaikka rokotekattavuus kasvaa?

Syy piilee siinä, että rokottamattomilla on tällä hetkellä suurempi riski sairastua koronavirukseen kuin koskaan aiemmin. 

– Suuri osa ei ole saanut ensimmäistäkään rokoteannosta, ja nämä ovat niitä henkilöitä, jotka ovat meillä sairaala- ja tehohoidossa. 

– Koska tehohoidon kapasiteettia ei ole viritetty tilanteeseen, jossa voitaisiin hoitaa näin paljon rokottamattomia koronapotilaita, terveydenhuollossa syntyy kriittinen tilanne. 

”Vapauden päivä” ei lisännyt merkittävästi ravintolatartuntoja

Lapin sairaanhoitopiirissä ”vapauden päivä” ja siihen liittyvä uutisointi vaikutti alueen infektioylilääkäri Markku Broaksen mukaan nuorten halukkuuteen hakeutua rokotuspisteille, etenkin Rovaniemellä. 

Lue lisää: Pitkät etäisyydet, ei juuri koronaa, mutta silti Lappi on malliesimerkki rokotekattavuudellaan – tämä on alueen salaisuus

Myös Varsinais-Suomessa rajoituksia höllennettiin kuunvaihteessa. Rintalan mukaan alueella ei kuitenkaan ole havaittavissa piikkiä ravintoloista lähtöisin olevista tartuntaketjuista. 

– Tartunnat ovat edelleen lähi- ja perhepiirin tartuntoja ja rokottamattomissa. Myös vieraskielisten, siis muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenä puhuvat, ovat yliedustettuina. 

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Mitä vieraskielisten rokotusten vauhdittamiseksi voidaan tehdä?

Varsinais-Suomessa on Rintalan mukaan myös paljon ulkomailta tullutta työvoimaa, jolloin kielimuuri selittää osaltaan heikohkoa rokotekattavuutta nuorten työikäisten keskuudessa. 

Varsinais-Suomessa on ryhdytty toimenpiteisiin.

Suurin osa vieraskielisestä väestöstä asuu Rintalan mukaan Turussa, minne on rakennettu pop-up-rokotuspisteitä ja informaatiota on jaettu jalkautumalla vieraskielisten keskuuteen. 

– Siitä on ollut hyötyä ja eri kieliryhmät ovat lähteneet rokotettaviksi. 

Vaikeuksia on kuitenkin tavoittaa ne vieraskieliset ryhmät, jotka ovat Suomessa lyhyillä työkomennuksilla. 

– Heillä ei taas ole vertaisvaikuttajia, joiden kautta heihin voisi vaikuttaa, Rintala tuskastelee.