Influenssarokotteen ottamiseen houkutellaan jopa ilmaisella lounaalla – Hoitajien ja lääkärien "pakkorokotuksissa" isoja alueellisia eroja

Tartuntatautilain tulkinnassa on suuria alueellisia eroja, selviää eri sairaanhoitopiirien edustajien haastattelusta.

Viime maaliskuuta astui voimaan laki, joka velvoittaa hoitoalan työnantajia rokotuttamaan influenssaa vastaan kaikki riskiryhmiin kuuluvien potilaiden kanssa työskentelevät.

Laki aiheutti kohun. Hoitajien ammattiyhdistykset Tehy ja Super puhuivat pakkorokotuksista ja sitä vastustamaan kerättiin adressi. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin KYS:in alueelle annettiin kirjallisia varoituksia hoitajille, jotka eivät suostuneet ottamaan rokotusta.

Sitä, kuinka tarkasti työnantajan täytyy henkilöstönsä influenssarokotekattavuudesta huolehtia, tulkitaan ennen tätä influenssakautta hyvin eri tavalla eri sairaanhoitopiireissä.

Esimerkiksi KYS muutti strategiaansa täysin.

– Viime vuonna yritimme valistuksen ja hyvän puuttumisen kautta saada kaikkia ottamaan rokotteet, mutta osa ei periaatteellisista ja muista syistä halunnut silti ottaa rokotetta, kertoo KYS:in henkilöstö- ja hallintojohtaja Janne Niemeläinen.

–  Nyt tarjoamme ilmaisen lounaan kaikille niille, jotka käyvät ottamassa rokotteen ja pyrimme sillä tavalla saamaan rokotekattavuuden korkeaksi.

Lapissa työterveys kirjaa rokotuksen ottamisen

KYS:issa henkilön oma ilmoitus siitä, että rokote on otettu, riittää lounassetelin saamiseen.

Muissa ei sairaanhoitopiireissä ei jaeta rokotteen ottaneille lounasseteleitä.

HUS:issa kuten KYS:issä työnantajalle riittää niin ikään työntekijän oma merkkaus järjestelmään siitä, että rokote on otettu.

– HUSissa työntekijä rokotteen otettuaan kirjaa itse oman henkilötunnuksensa tietosuojattuun järjestelmään ja tallentaa tiedon itse ja sillä vahvistaa, että rokote on otettu, kertoo HUS:in infektiolääkäri ja apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen.

Rokotteita jaetaan jo Helsingissä ja Lapissa – alkaa Kuopiossa ensi viikolla

Sekä Lapissa että Helsingissä rokotteita annetaan parhaillaan ja niitä on jaettu kahden viikon ajan. Kuopiossa rokotukset alkavat ensi viikolla.

HUS:in alueella influenssarokotuksia on jaettu henkilöstölle jo vuodesta 2010 eli kauan ennen tartutantautilain voimaan tuloa. Rokotekattavuus on parantunut joka vuosi ja viime vuonna se oli lääkäreillä ja hoitajilla yli 95 prosenttia henkilökunnasta. Jo ennen lain voimaantuloa koko henkilöstön kattavuus oli 96 prosenttia.

Lapissa on käytössä ePiikki-järjestelmä, josta jokainen voi tarkistaa reaaliajassa sairaanhoitpiirin hoitohenkilökunnan rokotekattavuuden. Ennen viikonloppua lääkäreistä oli rokotettu 74 prosenttia, hoitajista 63 prosenttia ja muusta hoitohenkilökunnasta 61 prosenttia

Toisin on esimerkiksi Lapin sairaanhoitopiirissä.

– Työterveyden kautta tulee todistukset siitä, että kukin on rokotettu, sanoo Lapin sairaanhoitpiirin hallintoylijohtaja Maarit Palomaa.

Mitä, jos rokotetta ei ota?

Jos vaihtelua on siitä, miten rokotteiden ottamista valvotaan, vaihtelua on myös siinä, millaisia seurauksia rokottamattomuudella on.

Kuntatyönantajille annettiin Niemeläisen mukaan suositus siitä, ettei influenssarokotuksesta kieltäytyminen johtaisi muutoksiin työsuhteessa eikä missään haastatelluista sairaanhoitopiireistä irtisanota ihmisiä siksi, että he kieltäytyisivät rokotuksista.

HUSin sairaaloissa rokottamattoman tulee käyttää potilaslähityössä suunenäsuojusta influenssakauden ajan. Lapissa taas rokottamattomat henkilöt työskentelevät työpisteillä, joilla ei ole riskialttiita potilaita.

–  Katsotaan, mikä on influenssakauden ajaksi sopiva työpiste. Mutta sanoisin, että porkkana auttaa paljon paremmin kuin keppi. Kaikki asiat ovat vapaaehtoisia, Palomaa sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriö esittää tänä vuonna lakiin tarkennusta, joka täsmentäisi rokotussuojaan liittyviä kysymyksiä sairaaloissa.

Juttua muokattu 12.11. klo 10.41: Kieliasua täsmännetty.