Kiinnostus kumppanuusvanhemmuutta kohtaan on lisääntynyt Suomessa merkittävästi viime vuosina.
Sateenkaariperheet ry:n Kumppanuusvanhemmaksi-hankkeen projektipäällikkö Hanna Ruohosen mukaan Suomessa on tällä hetkellä arviolta muutama tuhat kumppanuusperhettä.
Kumppanuusvanhemmuudella tarkoitetaan perhemuotoa, jossa perheen perustavat aikuiset eivät elä keskenään rakkaussuhteessa. Kumppanuusperheessä voi olla esimerkiksi itsellinen nainen ja itsellinen mies, naispari ja itsellinen mies, miespari ja itsellinen nainen tai naispari ja miespari.
– Kiinnostusta on jo ympäri Suomen. Viime vuoden kumppanuusvanhemmuus-infotilaisuudet ja pikakohtaamiset tavoittivat yli 200 henkilöä, ja kumppanuusvanhemmuutta suunnitteleville järjestetyissä ennakkovalmennuksissa oli mukana noin viisikymmentä henkilöä.
Kohusta paljon hyötyä
Kumppanuusvanhemmuutta on ollut sateenkaariperheiden parissa todennäköisesti kautta aikojen, mutta viime vuosina perhemuoto on laajentunut myös sateenkaariperheiden ulkopuolelle, kertoo Monimuotoiset perheet -verkoston johtava asiantuntija Anna Moring.
Moring uskoo, että taustalla on pitkälti Lapsi tuntemattoman kanssa -ohjelma, joka paitsi herätti paljon keskustelua aiheesta myös aiheutti jonkinasteisen kohun. Moringin mielestä kohu oli pieni suhteessa siihen, kuinka hienosti se laajensi tietoisuutta perhemuodosta.
Moring arvelee, että kuohunnan taustalla oli Suomessa vahva ja vallitseva normi siitä, että lapsen vanhempien pitäisi olla keskenään jonkinnäköisessä rakkaus- tai seksisuhteessa.
– Kun vanhemmuus ja rakkaus tai vanhemmuus ja seksi erotetaan toisistaan, ihmiset kokevat sen helposti hämmentävänä ja outonakin, vaikka kyllähän eroperheissäkin vanhemmuus ja rakkaus on erotettu toisistaan, Moring huomauttaa.