Mitä tarkoittaa nacho kids -metodi uusperheissä? Kysyimme suomalaisasiantuntijalta, kannattaako Yhdysvalloissa kiinnostusta herättänyt kasvatusmalli.
Amerikkalaismedioissa on kerrottu keskustelua herättäneestä, erään uusperheessä eläneen pariskunnan kokemuksista kumpuavasta lastenkasvatusmallista nimeltä nacho kids. Aiheesta kertoo esimerkiksi Atlantic.com-sivusto.
Tiivistettynä kyse on "not your kids, not your responsibility" -ajattelusta eli siitä, että koska kumppanin lapset eivät ole sinun lapsiasi, eivät he ole myöskään sinun vastuullasi. Jotkut ylistävät kasvatusmallia, toiset tuomitsevat.
Kyse ei ole heitteillejätöstä tai siitä, ettei puoliso välittäisi toisen lapsista. Lasten elämässä ollaan edelleen, mutta heidän ajatellaan olevaan ikään kuin vaikkapa ystävän lapsia omien sijaan. Lapsipuolia autetaan ja toisen lapsista huolehditaan, mutta biologisen vanhemman annetaan tehdä isommat päätökset.
Kysyimme Suomen Uusperheiden Liitto ry:n toiminnanjohtaja Kirsi Heikinheimolta, mitä mieltä hän on tällaisesta kasvatusmallista. Heikinheimo toimii perhepsykoterapeuttina ja on tehnyt kolmisenkymmentä vuotta töitä lastensuojelun parissa.
– En ollut aikaisemmin kuullut tällaisesta metodimuotoisesta ilmiöstä, mutta sinällään tällainen äitipuolikeskeinen tematiikka on tuttua, hän kertoo.
Lue myös: Asiantuntija kertoo, kuinka paljon nuorten oikeasti pitäisi nukkua yössä – kaksi merkkiä riittävistä unista
Ajatus taustalla on ymmärrettävä
Heikinheimo tavoittaa ajatuksen, joka metodin taustalla voi olla.
Melko usein uusperheeseen tulee sosiaalinen äiti, bonusäiti tai äitipuoli, millä nimellä sitä kukin haluaa sanoittaa. Uusperheessä saattaa käydä niin, että äitipuoli ottaa ikään kuin toiminnanjohtajan roolin ottamalla kaikki langat haltuun.
Bonusäiti voi ryhtyä toiminnanjohtajaksi etenkin, jos perheen biologiselta isältä puuttuu jämäkkyyttä. Isä on kenties hieman myötäillyt vähän joka suuntaan, mikä voi tehdä tilanteesta todella vaikean sosiaaliselle vanhemmalle.
Sosiaalisella äidillä ei välttämättä ole samanlaista mandaattia lasten silmissä tähän rooliin, jolloin voi herkästi käydä niin, että hän palaa henkisesti loppuun vastuiden alla tai alkaa jopa uhriutua. Silloin kuormittuneesta aikuisesta voi tuntua helpottavalta ajatukselta todeta, että koska puolisoni lapset eivät ole minun lapsiani, eivät he ole myöskään minun vastuullani.
– Ajattelen, että tämä on sellainen ääriheilahdus sieltä toiminnanjohtajuudesta ja äitipuoliudesta sellaiseen, että noh, ei ole minun vastuullani tämä homma, Heikinheimo pohtii.
Lue myös: Saako lapselle puhua Ukrainan sodasta? Asiantuntija kertoo, mikä on näinä aikoina "hurjan tärkeä asia"
Perhettä olisi hyvä ajatella systeeminä
Nacho kids -metodin sijaan Heikinheimo suosittelee ajattelemaan uusperhettä systeeminä: miettikää, miten perheenä voisitte paremmin.
Heikinheimo kertoo, että uusperhe on samalla tapaa suhdesysteemi kuin ensiperhekin. Perheen sisällä on erilaisia suhteita ja yhden osan – yhden henkilön – hyvinvointi vaikuttaa muiden ihmisten hyvinvointiin.
– Samoin kuin yhden henkilön pahoinvointi vaikuttaa muiden hyvinvointia huonontavalla tavalla.
Heikinheimo kertoo, että Uusperheiden Liitossa asioihin suhtaudutaan nimenomaan perheterapeuttisesti systeemiajattelun kautta. Koska perheessä kaikkien hyvinvointi vaikuttaa kaikkiin, pitää systeemiin saada muutos, jotta jokainen perheen jäsen pääsee olemaan paras mahdollinen versio itsestään.
Lue myös: Tunnista merkit nuoren ahdistuksesta – varo pelkoa lietsovaa virhettä: "Ennen kuin keskustelee hänen kanssaan.."
Älkää unohtako lapsia
Uusperheen ajattelu systeeminä tarkoittaa myös sitä, että jälkikasvu osallistetaan mukaan perhesysteemiin. Heikinheimo painottaa, että lapset ja nuoret eivät ole vain nappuloita, joita liikutellaan tai joille annetaan tehtäviä.
– Bonuslapsethan ovat kasvaneet oman biologisen vanhempansa tai vanhempiensa kanssa. He ovat oppineet määrätynlaisen kulttuurin ja toimintamallin olla jonkun lapsi. Kun siihen tulee uusi sosiaalinen vanhempi, ei hän voi tietää sitä mallia.
Ensiperheessä vauvaa odottaessa on aikaa valmistautua uuden tulokkaan kanssa elämiseen ja siinä kasvetaan yhdessä perheeksi. Uusperheessä aikuisen rooli voi napsahtaa kohdille nopeasti ja uuden kumppanin löytänyt henkilö voi huomata olevansa 5-vuotiaan lapsen vanhempi tai aikuinen.
Heikinheimo korostaa, että lapsia ei tulisi unohtaa, kun ruvetaan rakentamaan uusperhettä ja esimerkiksi muutetaan yhteen. Kaikkien tulisi yhdessä olla luomassa toimintamalleja siihen, millainen uusperhe juuri tämä meidän perhe on.
Biologisen vanhemman tulisi tehdä omaa lastaan näkyväksi kumppanille ja tämän lapsille: minkälainen oma lapsi on, mistä hän pitää ja mistä ei.
– Tehdään lapsia näkyväksi samalla tavalla kuin tehdään sosiaalista vanhempaa.
Lue myös: Viisilapsisen uusperheen asumisratkaisu kerää ylistystä – elävät yhdessä, mutta erillään
Ylpeys suomalaisesta perhemallista
Heikinheimo kertoo, että maailmalla uusperhetyö on hyvin yksilökeskeistä ja aikuisen näkökulmasta toimivaa. Äitipuolikeskeisyys liittyy siihen kenties vielä olennaisemmin kuin meillä Suomessa, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa ajatukset perheestä ja perheenjäsenten rooleista ovat perinteisemmät kuin täällä.
Luettuaan tästä ilmiöstä Heikinheimolla heräsi ylpeys suomalaisesta toimintatavasta: uusperhettä ajatellaan Suomessa paljon perheterapeuttisemmin koko perhedynamiikan kautta.
– Siinä mielessä se on aika erilainen painotus kuin esimerkiksi tässä nacho kids -metodissa, hän miettii.
Suomessakin on toki vielä töitä tehtävänä. Heikinheimon mukaan äitiyteen liittyvät uskomukset ja tabut ovat meilläkin vahvempia kuin esimerkiksi isyyteen liittyvät.
– Yksilökeskeisyys ja aikuisen näkökulma äitipuoliudessa ja uusperhetyössä on ollut näkyvillä Suomessakin siten, että äitipuolen ja erityisesti bonustyttären rooli on se kaikkein haastavin.
Lue myös: Yhden vanhemman lapsiperheet ovat yleistyneet – pääosin taustalla lisääntynyt eronneisuus
Uusperhe on uusi mahdollisuus
Heikinheimo arvelee, että länsimaisessa kulttuurissa yleisesti ottaen yksilönvapaus ja oikeudet ovat nousseet todella vahvasti. Enää ei ajatella kuten ennen vanhaan, että perheen puolesta tulee uhrautua. Ikävimmillään tilanne voi olla sekin, että vanhempi kokee perheen projektiksi.
Heikinheimo muistuttaa, että perhe voi olla täynnä mahdollisuuksia.
– Uusperhehän on uusi mahdollisuus onneen niin kuin klassisesti sanotaan.
Heikinheimo toteaa myös, että perhe voi parhaimmillaan olla äärettömän voimauttava suhdeverkosto, jossa voidaan kasvaa niin aikuisina, lapsina kuin nuorinakin. Elämässämme olevat ihmissuhteet vaikuttavat siihen, millaisia meistä tulee.
Lue myös: Uusperheiden arjessa kohdataan monenlaisia haasteita: "Rakentuu ensisijaisesti parisuhteen varaan"
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Osittainen lähde: Atlantic.com