Mainos
Mainos

Ravitsemustieteen professori: ”Tällainen on kaikkein ihanteellisin ruokavalio”

Lihantuotanto kuormittaa ympäristöä ja lämmittää ilmakehää. Kuitenkaan tieto lihantuotannon ongelmista ei vielä näy lautasillamme, kirjoittaa maatalous- ja metsätieteiden maisteri Hanna Mattila tuoreessa Vähemmän lihaa -kirjassaan. 

Lihaa, kalaa vai kasviksia? Millainen olisi kaikkein ihanteellisin ruokavalio ravitsemustieteilijän näkökulmasta katsottuna? Tätä pohdittiin Vähemmän lihaa – kohti kestävää ruokakulttuuria -kirjan julkaisutilaisuudessa Helsingissä 8. maaliskuuta.

– Pidän hyvänä, että ruokavaliossa on jonkun verran eläinkunnan tuotteita, se yksinkertaisesti tekee monipuolisen ruokavalion laatimisen helpommaksi, sanoo kirjan yksi kirjoittajista, ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta. 

– Todennäköisesti terveyden kannalta ihanteellisin ruokavalio olisi erittäin kasvispainotteiden ruokavalio, joka sisältää kalaa ja jonkin verran maitovalmisteita, kuten jogurtteja ja tuorejuustoja. Tämähän viittaa selkeästi ei nykyiseen, mutta perinteiseen Välimeren ruokavalioon.

– Jos tällä hetkellä suositellaan, että nestemäisiä maitotuotteita nautittaisiin 5–6 desilitraa päivässä ja juustoa 30 grammaa päivässä, niin puolella siitä tultaisiin vielä aivan loistavasti toimeen. 

Kirjassa Fogelholm kirjoittaa, että pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa maitovalmisteiden osuus kalsiumin, proteiinin ja B2-vitamiinin lähteenä toki korostuu, mutta maitotuotteiden käyttö myös kuuluu perinteisesti Pohjoismaiden ruokakulttuuriin. Ensisijaisesti suositusten taustalla on kuitenkin tieteellinen näyttö. Esimerkiksi perinteisesti ruokakulttuuriimme kuulunutta voita ei suositella käytettäväksi kasvirasvojen sijaan. 

Lobbarit vaikuttivat suosituksiin Yhdysvalloissa

Lihaa ei siis ihanteellisessa ruokavaliossa tarvitsisi olla. Mutta sitä on. Suomalaiset kuluttavat lihaa vuodessa noin 77 kiloa per henkilö. Tästä suurin osa on punaista lihaa. 

Terveyden kannalta luku on ongelmallinen. 

– Väestötutkimukset osoittavat selkeästi, että ihmisillä, jotka syövät eniten lihaa ja lihavalmisteita, on heikoin terveysennuste pitkällä aikavälillä niin paksusuolen syövän, kakkostyypin diabeteksen kuin lihomisenkin osalta. Sen lisäksi eniten lihavalmisteita käyttävillä on huonoin terveysennuste sydän- ja verisuonisairauksien osalta, Mikael Fogelholm sanoo.  

Vuonna 2013 lanseeratut pohjoismaiset ravitsemussuositukset ja seuraavana vuonna julkaistut suomalaiset ravitsemussuositukset ovat ensimmäiset, joissa kehotetaan vähentämään lihankulutusta.

– Syöpäjärjestöt ovat tehneet sen aiemminkin, mutta me olemme luultavasti ensimmäinen valtiollinen taho, joka sen on tehnyt.

– Yhdysvalloissa yritettiin samaa. Heillä oli suositusten luonnosvaiheessa sekä lihan että virvoitusjuomien vähentäminen, mutta todennäköisesti liha- ja virvoitusjuomateollisuuden vahva lobbaus esti aikeet. Molemmat katosivat, mikä on herättänyt aika kovaa polemiikkia tutkijoiden keskuudessa.

Toisin kuin liha, kala on sen sijaan terveyden kannalta hyvä vaihtoehto lautaselle. Vahva tutkimusnäyttö osoittaa, että kalan käyttö vähintään kaksi kertaa viikossa on terveellistä. 

Mikael Fogelholm puhui lihankulutuksesta ja terveydestä Vähemmän lihaa -kirjan julkistustilaisuudessa. 

 

Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.