Lihantuotanto kuormittaa ympäristöä ja lämmittää ilmakehää. Kuitenkaan tieto lihantuotannon ongelmista ei vielä näy lautasillamme, kirjoittaa maatalous- ja metsätieteiden maisteri Hanna Mattila tuoreessa Vähemmän lihaa -kirjassaan.
Lihaa, kalaa vai kasviksia? Millainen olisi kaikkein ihanteellisin ruokavalio ravitsemustieteilijän näkökulmasta katsottuna? Tätä pohdittiin Vähemmän lihaa – kohti kestävää ruokakulttuuria -kirjan julkaisutilaisuudessa Helsingissä 8. maaliskuuta.
– Pidän hyvänä, että ruokavaliossa on jonkun verran eläinkunnan tuotteita, se yksinkertaisesti tekee monipuolisen ruokavalion laatimisen helpommaksi, sanoo kirjan yksi kirjoittajista, ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta.
– Todennäköisesti terveyden kannalta ihanteellisin ruokavalio olisi erittäin kasvispainotteiden ruokavalio, joka sisältää kalaa ja jonkin verran maitovalmisteita, kuten jogurtteja ja tuorejuustoja. Tämähän viittaa selkeästi ei nykyiseen, mutta perinteiseen Välimeren ruokavalioon.
– Jos tällä hetkellä suositellaan, että nestemäisiä maitotuotteita nautittaisiin 5–6 desilitraa päivässä ja juustoa 30 grammaa päivässä, niin puolella siitä tultaisiin vielä aivan loistavasti toimeen.
Kirjassa Fogelholm kirjoittaa, että pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa maitovalmisteiden osuus kalsiumin, proteiinin ja B2-vitamiinin lähteenä toki korostuu, mutta maitotuotteiden käyttö myös kuuluu perinteisesti Pohjoismaiden ruokakulttuuriin. Ensisijaisesti suositusten taustalla on kuitenkin tieteellinen näyttö. Esimerkiksi perinteisesti ruokakulttuuriimme kuulunutta voita ei suositella käytettäväksi kasvirasvojen sijaan.
