Woltin perustaja harmistui ministerin väitteistä MTV:n kolumnissa: "Arvostan Li Anderssonia todella paljon, mutta keskustelua ruokaläheteistä on käytävä faktapohjalta"

4:02
Video: Näin Woltin perustajajäsen vastaa ministerin väitteisiin.

Sinireppuisista ruokaläheteistään tutun teknologiayritys Woltin perustajajäsen Juhani Mykkänen kiistää jyrkästi monet opetusministeri Li Andersson (vas.) alaan liittyvät väitteet, joita tämä toi esiin MTV:n kolumnissaan viikonloppuna. 

Vasemmistoliiton ministeri Li Andersson vaatii kolumnissaan ruokalähettien ja muiden ”näennäisesti yrittäjinä työskentelevien” aseman parantamista. Hänen mukaansa kyseinen työnteon malli on suuri epäkohta suomalaisessa työelämässä.

– Ei vakuutuksia työtapaturmien varalta, ei työterveyshuoltoa, ei palkkaa sairastuessa. Puhumattakaan kahvitauoista tai muusta työhyvinvoinnin peruspilareista. Tarkemmin ottaen ei myöskään palkanmaksua saatikka työsuhdetta, vaan laskutettua tuloa kevytyrittäjänä. Tätä on todellisuus sille valtavalle joukolle ihmisiä, jotka Suomessa painavat duunia tai tekevät keikkaa kevytyrittäjänä, laskutuspalvelun kautta tai muuten näennäisyrittäjänä, Andersson toteaa kirjoituksessaan.

Anderssonin mukaan näennäisestä yrittäjyydestä on tullut suomalaisia työmarkkinoita sitkeästi vaivaava tapa kiertää vähimmäistyöehtoja. 

– Heillä ei ole oikeutta työsuhdeturvaan, vaikka heidän työolosuhteensa muutoin vastaisivat täysin työsuhteessa tapahtuvaa työntekoa.

Andersson tähdentää puhuvansa kolumnissaan alustatalouden ongelmista yleisellä tasolla eikä yksilöi väitteitä Woltiin.

Mykkänen: "Arvostan Anderssonia mutta..."

Ravintolaruokaa välittävän teknologiayhtiö Woltin perustajajäseniin kuuluva Juhani Mykkänen kiistää monet Anderssonin väitteistä Woltin yhteydessä täysin virheellisinä.

– Arvostan erittäin suuresti Li Andersonia; hän on varmasti fiksuimpia ja pätevimpiä ministereitä, joita Suomi on nähnyt. Hän on myös erittäin hyvällä asialla siinä, että hän haluaa parantaa ruokalähettien ja muiden itsensä työllistäjien turvaverkkoja. Olemme tästä täysin samaa mieltä, Mykkänen alustaa vastauksensa ministerille. 

Mutta.

– Laskeskelin tekstistä kahdeksan kohtaa, joissa oli ehkä vilpitön väärinkäsitys, mutta [joka tapauksessa] asiavirhe tai sellainen oletus, joka ei pidä paikkaansa [nimenomaan] Wolt-läheteistä puhuttaessa, Mykkänen kertoo.

Hän sanoo pitävänsä keskustelua alan ongelmista erittäin tervetulleena ja toivoo, että sitä kautta lähettien asemaa voidaan parantaa. Hän haluaa kuitenkin, että keskustelua käydään faktapohjalta.

Juuri tässä tapauksessa Mykkänen sanoo haluavansa puutua asiaan erityisesti siksi, että Wolt on Suomen suurin ruokaläheteille kuljetuksia tarjoava alusta ja se mainittiin tekstissä ainoana yrityksenä nimeltä. 

Andersson puolestaan tähdentää erityisavustajansa Touko Sipiläisen välityksellä puhuvansa kolumnissaan alustatalouden ongelmista yleisellä tasolla eikä tarkoituksena ole yksilöidä väitteitä Woltiin.

Mykkäsen ja Woltin vastaukset Anderssonille

1. "[Lähetti] ei voi määrittää työaikojaan.” 

Jokainen Wolt-lähetti määrää itse työaikansa. Tämä tapahtuu yksinkertaisesti laittamalla lähetin sovellus päälle tai pois silloin, kun lähetti haluaa aloittaa tai lopettaa kuljettamisen. Lähetti voi tehdä töitä 0 tuntia, 3 tuntia, 17 tuntia tai 41 tuntia viikossa juuri silloin, kun itse haluaa. 

2. “[Läheteillä] ei [ole] vakuutuksia työtapaturmien varalta.” 

Tosiasiassa kaikilla Wolt-läheteillä on Woltin tarjoama ilmainen tapaturmavakuutus. Lisäksi autoläheteillä, joita on valtaosa, on liikennevakuutus. 

3. “[Lähetti] ei [saa] palkkaa sairastuessa.” 

Lähetit saavat sairauspäivärahaa pakollisen yrittäjän eläkevakuutuksen kautta. Jos Wolt-lähetti sairastuu koronaan tai joutuu karanteeniin, hän saa lisäksi taloudellista apua erillisestä Woltin tarjoamasta tukiohjelmasta. 

4. "Lähetit kuskaavat ruokaa hyvin pientä korvausta vastaan.” 

Esimerkiksi Medialiiton ja Teollisuusliiton jakelua koskevassa työehtosopimuksessa jakelijan tuntipalkka lähtee 8,9 eurosta. Wolt-lähetti laskutti syyskuussa 14–15 euroa tunnilta, plus arvonlisäveron. Tämä on noin 60 % suurempi summa kuin 8,9 euroa. Tämä on tilanteessa, jossa lähetti valitsee itse työtuntinsa. Erotuksella lähetti voi maksaa kulunsa ja YEL-vakuutuksensa.  

5. “[Lähetti ei voi] tehdä useita samanaikaisia toimeksiantoja." 

Lähetti voi tehdä useita samanaikaisia toimeksiantoja sekä Woltille että Woltin kilpailijoille. 

6. “[Lähetti ei] voi itse päättää työn suoritustavasta ja organisoinnista.” 

Wolt-lähetti päättää itse työn suoritustavasta ja organisoinnista: Hän valitsee itse reittinsä ja kuljetusvälineensä. Hän valitsee, milloin työskentelee. Hänellä ei ole työsuhteeseen kuuluvia työvuoroja, esimiestä, koeaikaa, tai työnantajan määräämiä tavoitteita. Lähetti valitsee itse, mitkä hänelle tarjotuista kuljetuksista hän tekee ja mitkä ei. Hän voi tehdä töitä myös Woltin kilpailijalle. 

Tilanne on vastakkainen esimerkiksi siihen, että ihminen on työsuhteessa McDonald'sin kassalla: Tällöin hän ei voi kesken päivää päättää mennä vaikkapa pariksi tunniksi myymään purilaisia. Hän ei voi valita ketä asiakasta palvelee ja ketä ei. Hän ei voi halutessaan mennä työvuoronsa kesken tunniksi Burger Kingiin kassalle kadun toiselle puolelle.  

7. “[Lähetin] pitää käyttää työnantajan [vaatetusta ja kuljetusvälineitä].” 

Suuri osa Wolt-läheteistä kuljettaa omissa arkivaatteissaan, eikä kenenkään tarvitse käyttää Woltin vaatetusta. Lähetti myös omistaa itse oman kuljetusvälineensä, jonka hän valitsee itse.  

8. "Läheteillä ei ole kahvitaukoja.” 

Toisin kuin työsuhteinen ihminen, Wolt-lähetillä on vapaus pitää kahvitauko aina kun hän haluaa, vaikka 10 kertaa päivässä.   

"Tekstissä myös paljon hyvää"

Pitkästä listasta huolimatta Mykkänen haluaa korostaa, että Anderssonin tekstissä oli hänen mielestään myös paljon hyvää. 

– Esimerkiksi suomalaisen itsensä työllistäjän työttömyysturva on heikko. Lisäksi Wolt-lähettien kaltaiset alustatyöläiset ovat tällä hetkellä joka puolella maailmaa asemassa, jossa heidän oikeudellinen asemansa aiheuttaa kiistelyä, Mykkänen toteaa.

– Se ei ole hyvä, ja kaikki osapuolet haluavat asiaan selvyyttä.  

"Työsuhteeseen siirtyminen ei tee autuaaksi"

Pohjimmiltaan on Mykkäsen mielestä kyse siitä, millaista työtä Suomeen halutaan luoda ja kenelle.

– On tärkeää ymmärtää, että työsuhteeseen siirtyminen ei tee autuaaksi. Meillä on nyt 4 000 lähettiä kumppaneina, jotka voivat päättää itse työaikansa. Ihmisille ei ole työhaastatteluja, vaan uusia lähettejä voidaan ottaa ilman kieli- tai koulutusvaatimuksia kumppaneiksi käytännössä jonosta. 

Työsuhteessa Wolt voisi Mykkäsen laskelmissa tarjota työtä noin 1 200–1 500 ihmiselle. 

– Rima nousisi nykyisestä, kun molemminpuolinen sitoutuminen kasvaisi. Samalla työn luonne muuttuisi ratkaisevasti vähemmän vapaaksi, ihmiset lähtökohtaisesti saisivat pomot ja työvuorot, ja palkka per tunti olisi nykyistä palkkiotasoa matalampi. 

– Me tuomme markkinoille nyt yhden, kynnyksettömän vaihtoehdon tehdä töitä.Sitä voi tehdä kuka tahansa, ja hän voi vielä itse päättää, milloin. Siinä on paljon aitoja hyviä puolia. 

Mykkänen: Suurin osa Woltin läheteistä on tyytyväisiä 

Mykkänen kertoo vielä, että Wolt on saanut hyvää palautetta yrittäjinä toimivilta läheteiltään. He ovat kertoneet kantojaan muun muassa Työ- ja elinkeinoministeriön alaisen työneuvoston lokakuiseen lausuntoon, jonka mukaan ruokalähetit ovat työsuhteessa, eivät yrittäjiä. 

Mykkäsen mukaan ensimmäisistä 80 Woltiin yhteyttä ottaneesta lähetistä 61 kannatti yrittäjinä säilymistä ja kaksi työsuhteeseen siirtymistä.

Mykkänen mainitsee myös 14 maahanmuuttajataustaisen lähetin Turun Sanomiin kirjoittaman mielipidekirjoituksen, jossa he kiittelevät tuntiansioitaan ja ja toivovat voivansa jatkaa työskentelyä nimenomaan yrittäjinä.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja