Vuoden johtolanka -palkinto Ilkka Remekselle

Karjalan lunnaat yhdistelee dekkariseuran mukaan onnistuneesti uutta ja vanhaa. Kansainväliselle trillerille ominaisesti mukana on runsaasti toimintaa, juonittelua, yllättäviä käänteitä ja suurvaltapolitiikkaa. Ei olekaan ihme, että Remeksen romaania on ehdoteltu elokuvan aiheeksi.

Laajemmasta näkökulmasta katsoen Karjalan lunnaat on todiste sitä, että Suomen geopoliittisessa ja kulttuurisessa asemassa piilee suunnaton voimavara jännityskirjallisuudelle. Palkintoraadin mukaan Ilkka Remes on ensimmäinen kirjailija, joka on tämän ymmärtänyt. Vuoden johtolanka -palkinto myönnetään edellisen vuoden merkittävästä dekkariteosta. Tunnustuksen voi saada romaanin ohella myös novelli, elokuva, kuunnelma, tv-sarja tai muu alaan liittyvä merkkiteko. Vuoden johtolanka -palkinto myönnettiin nyt 15. kerran.

Ei "oikea" dekkaristi?

Ilkka Remes arvioi perjantaina, että hän sai dekkaripalkinnon tavallaan ulkopuolisena.
-En pidä itseäni perinteisenä, oikeana dekkarikirjailijana. Olen enemmänkin lainannut rikoskirjallisuuden teemoja, juhlakalu makusteli. -Rikos on kirjailijalle otollinen aihe. Siinä on sitä kitkaa, jota kertoja tarvitsee kuvatessaan yhteiskunnan ja yksilön välejä. Rikokseen tiivistynyt tunne on niin vahva elementti, että jollei sillä saa aikaan vetävää tekstiä, on aika siirtyä komiteamietintöjä kirjoittamaan. Remes tuo toimintajännäreissään Suomi-näkökulman maailmanpolitiikkaan.
-Suomi-näkökulma on kirjoissani tärkeä. Ilman sitä kirjani muistuttaisivat liikaa käännösromaaneja, mies painottaa. Remeksen kirjojen teemoja voisi kuvailla käsitteellä vaihtoehtohistoria. Pääkallokehrääjä ja Karjalan lunnaat on rakennettu samankaltaisen perusasetelman varaan. Pääkallokehrääjässä eletään Neuvostoliiton miehittämässä Suomessa, jonka vapauttamista aktivistiryhmä vaatii. Karjalan lunnaissa vaaditaan puolestaan Karjalan liittämistä Suomeen. Yhteistä kirjoille on myös panttiteema; vaatimuksien esittäjillä on hallussaan jotain sellaista, että kiristettyjen suurvaltajohtajien on pakko kuunnella heitä.

Remeksen seuraava romaani on määrä julkaista ensi syyskuussa. Tuokin kirja on jännäri, mutta se sijoittuu kauemmas taaksepäin, vuosien 1938-42 Eurooppaan. -Siinä ei olla rintamalla, vaan keskitytään yksityisten ihmisten vaiheisiin keskellä valtakuvioita, Mika Waltaria kaikkien aikojen parhaana suomalaisena kirjailijana pitävä Remes kertoo. Ilkka Remes joutui perjantain palkintotilaisuudessa osallistumaan teemaan sopivaan "rituaaliin": poliisi otti rikospalkinnon saajalta sormenjäljen.

Yhdeksäs portti sai kunniakirjan

Dekkariseura jakoi tänään myös ulkomaisen käännöskirjallisuuden kunniakirjansa. Sen sai espanjalainen Arturo Pérez-Reverte teoksesta Yhdeksäs portti. Liken meillä julkaiseman kirjan on suomentanut Katja Kallio. -Tämä kirja on julkaistu Rikos kannattaa -sarjassamme. Sarjan nimi on näköjään todenmukainen, Liken Timo Ernamo myhäili pokatessaan kunniakirjan.
(STT)