Syntynyt 15.2.1932 Pertteli
† 7.12.1998 Turku
Pikajuoksija Voitto Valdemar Hellstén valittiin v. 1955 ”Vuoden urheilijaksi” ja v. 1956 ”Suosituimmaksi suomalaiseksi” Viikkosanomien lukijaäänestyksessä, missä maaottelutaistelija kukisti vastavalitun Tasavallan Presidentin lisäksi tieteen, taiteen ja viihteen edustajat sekä kahdeksan olympiavoittajaa Melbournen ja Cortina d´Ampezzon kisoista.
Pienikokoinen (169 senttiä), mutta lihaksistoltaan vanttera Hellstén koki suurimman hetkensä Melbournen olympiaradalla erikoisena ajankohtana 29. marraskuuta 1956 juostessaan ensin 400 metrin välierässä loistavan Suomen ennätyksen 46,1 – vain 1/10-sekuntia Rudolf Harbigin ja Ardalion Ignatjevin Euroopan ennätyksestä – ja jakaessaan kaksi tuntia myöhemmin koleissa oloissa juostussa finaalissa harvinaisella tavalla olympiapronssin siperialaisen Ignatjevin kanssa. Kaksikon edelle ehtivät Yhdysvaltain Charles Jenkins ja Saksan Karl-Friedrich Haas. Kyseessä on yhä Suomen ainoa sileitten pikamatkojen olympiamitali.
Vielä 17-vuotiaana Hellsténin ennätykset olivat 11,2 ja 23,2. Alitettuaan 400 metrillä 50 sekuntia 20-vuotiaana hän kehittyi kiihtyvään tahtiin ilman henkilökohtaista valmentajaa, mutta mm. Armas Valsteen, Paavo Karikon, Valto Oleniuksen ja Raimo Vasaman neuvoja kuunnellen. Bernin EM-kilpailuissa v. 1954 hän juoksi 400 metrillä hopeaa Ignatjevin takana Suomen ennätyksellä 47,0 sekä pronssia 4x400 metrin viestinjuoksussa. Hänen joukkuetovereinaan juoksivat Ragnar Graeffe, Rolf Back ja 400 metrin aitajuoksussa yllättäen pronssimitalilla palkittu Oswald Mildh.
Hellstén ei menestynyt Tukholman EM-kilpailuissa v. 1958 eikä kaksissa muissa olympiakisoissaan Helsingissä v. 1952 ja Roomassa v. 1960. Suurimmat legendansa hän kirjoitti maaotteluiden luotettavana ja lujatahtoisena pitkän viestin ankkurina varsinkin Ruotsia vastaan, minkä tehtävän hän hoiti voittoisasti seitsemän kertaa peräkkäin v. 1954-1960.
Ruotsi-otteluiden huipennuksista kaksi nousee ylitse muiden. Helsingissä v. 1954 Hellstén ratkaisi päätöslajin ankkurina Suomelle maaotteluvoiton, ja samalla radalla v. 1956 hän tavoitti Alf Petterssonin 12-15 metrin etumatkan ja painoi loppumetreillä rinnanmitan ohi. Tuon kiihkeän kamppailun maalitilanteesta otettu valokuva on yksi yleisurheilumme kuuluisimmista.
Hellstén osallistui v. 1951-1960 lähes kaikkiin Suomen maaotteluihin, joissa hän starttasi yksityismatkoilla 63 kertaa ja viesteissä 39 – yhteensä 102 juoksua, joista hän voitti 52. Mielimatkallaan 400 metrillä hän voitti 14 maaottelujuoksua peräkkäin ja koki v. 1953-1957 tässä lajissa vain yhden tappion 18:ssa startissaan, mikä lienee ennätyksellinen saavutus kansainvälisestikin. Yhdeksässä Ruotsi-ottelussaan hän juoksi 30 kilpailua ja voitti henkilökohtaisilla matkoilla 12 kertaa.
Kaudella 1955 Hellstén juoksi huipputasolla ainutlaatuisesti uransa parhaat ajat sekä 100 metrillä (SE 10,6) että 800 metrillä (1.50,1). Kalevan kisoissa hän kilpaili finaaleissa kaikilla matkoilla 100-800 metriin ja voitti 12 kertaa. Turun Toverien 4x400 metrin seurajoukkueiden SE 3.13,0 (Matti Hill, Pentti Rekola, Jussi Rintamäki, Hellstén) kesti 23 vuotta v. 1958-1981.
Herkkänä taiteilijaluonteena tunnettu Hellstén lepäili yleensä syyskaudella pitkäänkin, kunnes aloitti nousujohteisen harjoittelun seuraavaa kesää kohti. Vaikka hän ei koskaan juossut yli 5 km:n lenkkiä, hänen talvi- ja kevätohjelmaansa sisältyi 1000 metrin vetoja, joissa hänen tiedetään antaneen täyden vastuksen Suomen parhaille 1950-luvun mailereille ja pitkänmatkanjuoksijoille. Nopeuden ja kestävyyden symbioosi toi tulosta: murskaradalla juostu 400 metrin SE 46,1 (sähköisellä ajanotolla 46,20) on vielä puoli vuosisataa myöhemmin Suomen kaikkien aikojen tilaston viides eikä yksikään suomalainen ole kyennyt siihen 15 viime vuonna.
Työkalumekaanikko ja liikunnanohjaaja Hellstén päätti edustusuransa 28-vuotiaana Suomi-Unkari-maaottelun pitkän viestin voittoisana ankkurina Budapestissa lokakuussa 1960. Hän toimi SUL:n pikajuoksuvalmentajana v. 1960-1962 ja kansanedustajana v. 1962-1970. Hellstén edusti urheilu-urallaan Salon Vilpasta ja Turun Tovereita.
Saavutukset:
Olympiakisat: Pronssimitali (400 m 1956)
EM-kilpailut: Hopeamitali (400 m 1954). Pronssimitali (4x400 m 1954)
Suomen mestaruudet: 100 m 1952, 1953 ja 1954. 200 m 1952, 1954, 1955, 1956 ja 1957. 400 m 1955, 1956, 1957 ja 1958. Yhteensä 12 + 5 viestimestaruutta
Suomen ennätykset: 100 m kahdesti 1955-1956. 200 m seitsemän kertaa 1954-1956. 400 m kahdeksan kertaa 1954-1956. Yhteensä 17. (Kaikkia näitä tuloksia ei omana aikanaan vahvistettu Suomen ennätyksiksi. Lisäksi Hellstén juoksi lukuisia viestinjuoksun Suomen ennätyksiä 1952-1961 ja kaksi sisäratojen Suomen ennätystä 1954-1956.)
Omat ennätykset aikansa valossa:
100 m 10,6 1955 (ME 10,2)
200 m 21,3 1956 (ME 20,6)
400 m 46.20 1956 (ME 45,2)
800 m 1.50,1 1955 (ME 1.45,7).
(Matti Hannus / SUL)