Syntynyt 15.2.1932 Pertteli
† 7.12.1998 Turku
Pikajuoksija Voitto Valdemar Hellstén valittiin v. 1955 ”Vuoden urheilijaksi” ja v. 1956 ”Suosituimmaksi suomalaiseksi” Viikkosanomien lukijaäänestyksessä, missä maaottelutaistelija kukisti vastavalitun Tasavallan Presidentin lisäksi tieteen, taiteen ja viihteen edustajat sekä kahdeksan olympiavoittajaa Melbournen ja Cortina d´Ampezzon kisoista.
Pienikokoinen (169 senttiä), mutta lihaksistoltaan vanttera Hellstén koki suurimman hetkensä Melbournen olympiaradalla erikoisena ajankohtana 29. marraskuuta 1956 juostessaan ensin 400 metrin välierässä loistavan Suomen ennätyksen 46,1 – vain 1/10-sekuntia Rudolf Harbigin ja Ardalion Ignatjevin Euroopan ennätyksestä – ja jakaessaan kaksi tuntia myöhemmin koleissa oloissa juostussa finaalissa harvinaisella tavalla olympiapronssin siperialaisen Ignatjevin kanssa. Kaksikon edelle ehtivät Yhdysvaltain Charles Jenkins ja Saksan Karl-Friedrich Haas. Kyseessä on yhä Suomen ainoa sileitten pikamatkojen olympiamitali.
Vielä 17-vuotiaana Hellsténin ennätykset olivat 11,2 ja 23,2. Alitettuaan 400 metrillä 50 sekuntia 20-vuotiaana hän kehittyi kiihtyvään tahtiin ilman henkilökohtaista valmentajaa, mutta mm. Armas Valsteen, Paavo Karikon, Valto Oleniuksen ja Raimo Vasaman neuvoja kuunnellen. Bernin EM-kilpailuissa v. 1954 hän juoksi 400 metrillä hopeaa Ignatjevin takana Suomen ennätyksellä 47,0 sekä pronssia 4x400 metrin viestinjuoksussa. Hänen joukkuetovereinaan juoksivat Ragnar Graeffe, Rolf Back ja 400 metrin aitajuoksussa yllättäen pronssimitalilla palkittu Oswald Mildh.
Hellstén ei menestynyt Tukholman EM-kilpailuissa v. 1958 eikä kaksissa muissa olympiakisoissaan Helsingissä v. 1952 ja Roomassa v. 1960. Suurimmat legendansa hän kirjoitti maaotteluiden luotettavana ja lujatahtoisena pitkän viestin ankkurina varsinkin Ruotsia vastaan, minkä tehtävän hän hoiti voittoisasti seitsemän kertaa peräkkäin v. 1954-1960.
Ruotsi-otteluiden huipennuksista kaksi nousee ylitse muiden. Helsingissä v. 1954 Hellstén ratkaisi päätöslajin ankkurina Suomelle maaotteluvoiton, ja samalla radalla v. 1956 hän tavoitti Alf Petterssonin 12-15 metrin etumatkan ja painoi loppumetreillä rinnanmitan ohi. Tuon kiihkeän kamppailun maalitilanteesta otettu valokuva on yksi yleisurheilumme kuuluisimmista.
Hellstén osallistui v. 1951-1960 lähes kaikkiin Suomen maaotteluihin, joissa hän starttasi yksityismatkoilla 63 kertaa ja viesteissä 39 – yhteensä 102 juoksua, joista hän voitti 52. Mielimatkallaan 400 metrillä hän voitti 14 maaottelujuoksua peräkkäin ja koki v. 1953-1957 tässä lajissa vain yhden tappion 18:ssa startissaan, mikä lienee ennätyksellinen saavutus kansainvälisestikin. Yhdeksässä Ruotsi-ottelussaan hän juoksi 30 kilpailua ja voitti henkilökohtaisilla matkoilla 12 kertaa.