Voiko poliitikkojen pilkka mennä liian pitkälle? "Suomessa herjasta loukkaantuu päättäjän sijaan kansa"

Talouseliitti loukkaantuu satiirista herkimmin 10:03

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on satiirin kohteena helppo maali, josta ei saa helppouden takia niin paljoa pisteitä. Mutta kun presidentin 10-vuotias poikakin on pilkan kohteena, on syytä kysyä, voiko satiiri mennä liian pitkälle?

– Pitäisi pikemminkin kysyä, onko Trump mennyt liian pitkälle kuin sitä, ovatko Trump-vitsit menneet liian pitkälle, Ylellä palkittua Noin viikon uutiset -ohjelmaa juontava stand up -koomikko Jukka Lindström kuittasi MTV:n Huomenta Suomessa.

Yhdysvaltalaisen Saturday Night Live -ohjelman käsikirjoittajan Twitter-herja meni Lindströmin ja käsikirjoittaja Miira Karhulan mielestä kuitenkin liian pitkälle. Twiitissä vihjattiin, että 10-vuotiaasta Barron Trumpista on tulossa maailman ensimmäinen kotikouluampuja. Käsikirjoittaja hyllytettiin.

– Tuon tyyppisiä juttuja mekin heitämme ideointitilanteessa. Pitää olla tosi huonoja juttuja, että löytyy edes yksi puoliksi hyvä. Mutta tässä on käynyt työtapaturma, koska ei ole tajuttu, että Twitterissä vitsistä tulee julkinen, muun muassa Tohtori Raimo -satiiria Ylen radioon käsikirjoittava Karhula selventää.

Mutta entä Suomessa, ketkä täällä loukkaantuvat herkimmin yhteiskunnallisesta satiirista? Poliitikot ovat kaksikon mukaan herjaan jo tottuneet, onhan Suomessakin pitkä parodian perinne Iltalypsystä Putoukseen sekä stand up -esiintymisiin.

– Suomessa Jukka Puotila voi tehdä privakeikan jonkun poliitikon luo ja esittää tiukkaakin kritiikkiä, mutta jos sitä esittää julkisesti, loukkaantuu poliitikkojen puolesta yleisö, Karhula jatkaa.

– Poliitikoilta ei ole Noin viikon uutisiin tullut koskaan palautetta poliitikoilta, mutta kansalaispalautteeseen on kirjoitettu, ettei "presidentistä saa noin sanoa”, Lindström jatkaa.

Yhdysvaltojen satiiriperinteeseen verrattuna Suomella on kuitenkin vielä tekemistä.

– Jenkeissä Valkoisen talon kirjeenvaihtajaillallisilla koomikko tulee lähietäisyydelle ja laukoo todella tiukkaa kamaa presidentistä. Ja kaikki nauraa. Jos Suomessa mentäisiin Saulin (Niinistö) lähelle, uskaltaisiko moni nauraa, Lindström kysyy.

Karhulan mielestä eniten itseensä satiirista ottaa talouseliitti, etenkin jos yritysjohtajia mainitsee nimeltä. Aiheista myös uskonto saa palautekanavat tukkoon.

Ei kiellettyjä aiheita

Kummallakaan ei ole mielessä aihetta, jota ei saisi käsitellä satiirin keinoin. Olennaista on, millä tyylillä herjan esittää.

– Radio on aika anarkistinen väline, voimme tehdä sellaista, joka ei toimisi visuaalisesti. Esimerkiksi sketsi SDP:n historian hahmojen ulostamisesta vessassa, ei niitä voi kuvallisesti näyttää, Karhula jatkaa.

Karhula ja Lindström eivät koe voivansa vaikuttaa Suomen politiikkaan sen suuremmin, vaikka aiheet ovatkin vaikuttavia.

– Olen aika pessimistinen, että meillä olisi mahdollisuus tehdä muutoksia. Vaikutuksia ei ole paljoa näkynyt. Meidän missiomme on saada ihmiset nauramaan, Lindström sanoo.

– Muutosta en hae minäkään, koska se nujertaisi mut, eikä ole paremmaksi muuttunut meidänkään aikana kun ollaan 2013 aloitettu. Parhaimmillaan nauru voisi tulla uudesta näkökulmasta, että aa, näinkin voi ajatella, Karhula päättää.

Poliittisen satiirin missio on nauru 5:45


Lue myös:

    Uusimmat