Voiko korona levitä kenkien kautta? Onko sinkistä apua viruksen torjuntaan? Nämä kaikki koronauskomukset ovat huuhaata

Ihmisillä on koronapandemian alusta lähtien ollut erilaisia harhaluuloja tautiin liittyen.

Maailman terveysjärjestö WHO on koonnut nettisivuilleen kattavan paketin siitä, mitkä huhuissa ja kansan keskuudessa kiertävistä väitteistä ovat totta ja mitkä palturia.

Lääkintä

Vitamiinit ja mineraali eivät paranna koronatautia

Esimerkiksi D- ja C-vitamiinit sekä sinkki ovat tärkeitä toimivan immuunijärjestelmän kannalta, ja niillä on iso rooli terveyden edistämisessä, mutta WHO ei kuitenkaan ohjeista niiden käyttöön koronan hoidossa.

Hydroksiklorokiinista ja klorokiinista ei ole hyötyä koronan hoidossa

Muun muassa autoimmuunisairauksien hoidossa ja malarian estolääkkeenä käytettävien klorokiinin ja hydroksiklorokiinin vaikutusta koronalääkkeenä on tutkittu laajasti, mutta tämänhetkisten tutkimusten mukaan kyseiset lääkkeet eivät vähennä koronapotilaiden kuolemia tai paranna vakavasti sairastuneiden vointia.

WHO huomauttaa, että lääkeaineita ei pidä käyttää ilman lääkärin valvontaa, sillä ne voivat aiheuttaa vakavia sivuvaikutuksia ja olla vaarallisia.

Antibiootit eivät tehoa koronaan

Koronavirustauti johtuu nimensä mukaisesti viruksesta, eivätkä antibiootit toimi niitä vastaan. Koronan saanut henkilö voi sairastaa samaan aikaan myös jotain bakteeri-infektiota ja silloin terveydenhuolto voi suositella hoidoksi myös antibiootteja.

Katso myös: Näin hurjasti "virus" leviää työyhteisössä. MTV toteutti simulaation tautien leviämisestä. Juttu jatkuu videon jälkeen...

Alkoholi ei suojaa koronalta

Joidenkin huhujen mukaan alkoholin käyttö voisi suojata koronatartunnalta. Tämä ei pidä paikkaansa ja WHO muistuttaa, että runsas alkoholinkäyttö lisää muiden terveysongelmien riskiä.

Lue myös: MTV seuraa koronan etenemistä – katso täältä uusimmat tiedot

Myöskään metanolin, etanolin tai valkaisuaineen juominen ei paranna tartuntaa tai suojaa siltä. Näitä voidaan käyttää esimerkiksi pintojen puhdistamiseen, mutta WHO huomauttaa, että niitä ei pidä koskaan juoda, sillä ne eivät tapa virusta, mutta vahingoittavat kyllä sisäelimiä.

Pippurien ja valkosipulin syöminen ei estä tai paranna tartuntaa

Vaikka voimakkaat mausteet ruuissa ovatkin maukkaita, niin niillä ei ole WHO:n mukaan mitään tekemistä koronaviruksen parantamisen kanssa.

Nenäkannun käyttö ei estä tartuntaa

Monet ihmiset käyttävät flunssan ja nuhan hoitoon nenäkannua, jolla huuhdellaan nenää suolaliuoksella. WHO:n mukaan ei kuitenkaan ole olemassa mitään todisteita siitä, että säännöllinen nenä huuhtelu suojaisia koronan aiheuttamilta infektioilta.

Ylipäänsä tutkimuksissa on havaittu vain vähän todisteita siitä, että nenän huuhtelu nopeuttaisi flunssasta toipumista, mutta se ei kuitenkaan estä hengitystieinfektioita.

Hengityssuojaimet ja kasvomaskit

Kasvomaskia ei tule käyttää urheillessa

Maskien käyttö on aiheuttanut paljon kysymyksiä. WHO:n mukaan maskia ei pidä käyttää treenatessa, sillä ne voivat vaikeuttaa hengittämistä. Maskiin kertyvä hiki vaikeuttaa hengittämistä entuudestaan ja se voi myös edistää mikrobien leviämistä maskissa.

Terveysjärjestön mukaan paras toimenpide tartunnan ehkäisemiseksi treeniin aikana on pitää vähintään metrin turvaväli muihin.

Monissa maissa kuitenkin vaaditaan maskin käyttöä myös esimerkiksi ulkona lenkkeiltäessä.

Kirurgisten maskien pitkäaikainen käyttö ei aiheuta hapen puutetta tai hiilidioksidimyrkytystä

Lääketieteellisten eli kirurgisten kasvomaskien käyttö voi tuntua pidemmän päälle epämukavalta. Vaikka maskia käyttäisi pitkään, niin oikein käytettäessä se ei aiheuta hiilidioksidimyrkytystä tai hapen puutetta.

Maskia käytettäessä on varmistettava, että se on kasvoilla tiiviisti ja riittävän tiukalla, mutta sen kanssa on pystyttävä hengittämään. WHO ohjeistaa, että kertakäyttöiset maskit tulee vaihtaa jokaisen käyttökerran jälkeen ja aina kun ne ovat kostuneet.

Katso myös: MTV Uutiset Live selvitti, miten eri kasvomaskit estävät viruksen leviämisen yskän iskiessä. Juttu jatkuu videon jälkeen...

Tartunta ja leviäminen

Korona ei leviä kenkien kautta

WHO kertoo, että todennäköisyys siitä, että koronavirus leviäisi kenkien kautta, on todella pieni. Järjestö kuitenkin huomauttaa, että kengät kannattaa jättää eteiseen varsinkin sellaisissa kodeissa, joissa on pieniä lattialla leikkiviä lapsia. Ohjeistus ei koske juurikaan Suomea, jossa ei ole tapaa pitää kenkiä jalassa sisätiloissa.

Kärpäset ja hyttyset eivät levitä koronaa

WHO:n mukaan ei ole olemassa mitään todisteita siitä, että lentävät hyönteiset kuten kärpäset tai hyttyset levittäisivät koronavirusta, sillä se leviää pääasiassa pisaratartuntaa.

Lue myös: Turkistarhoilla aloitetaan systemaattiset koronatarkastukset: "Covid-19 on varmaan vakavin tauti, mikä voi ihmisen ja minkin välillä tarttua"

Suurin osa koronapotilaista toipuu

Vaikka koronavirukseen on kuollut maailmanlaajuisesti jo yli 1,2 miljoonaa ihmistä, niin suurin osa taudin saaneista kuitenkin toipuu siitä. Tartuntoja on todettu yhteensä jo yli 47 miljoonaa, joten parantumisprosentti on suuri.

Suurimmalla osalla potilaista on vain lieviä tai kohtalaisia koronaoireita, ja he selviävät myös ilman sairaalahoitoa.

Tartunnalta ei voi suojautua suihkuttamalla ylleen desinfiointiainetta

Koronavirustartunnalta voi suojautua monin eri keinoin, mutta valkaisuaineen tai desinfiointiaineen suihkuttaminen ja lotraaminen ympäri omaa kehoa ei ole yksi niistä.

WHO:n mukaan niin ei pitäisi toimia missään tapauksessa, sillä se voi olla hengenvaarallista ja myrkyllistä.

Lämpöskannerit eivät havaitse koronaa

Lämpöskannereilla voi helposti tunnistaa ihmiset, joilla on kuumetta, mutta ne eivät pysty erittelemään sitä, että onko ihmisellä koronatartunta. Kuumeeseen voi olla monia syitä ja ne on syytä selvittää terveydenhuollon avustuksella.

Tartunta ei voi levitä 5G-matkapuhelinverkkossa

Joiden huhujen mukaan koronavirus voisi levitä 5G-verkon kautta. WHO toteaa, että tämä ei pidä paikkaansa ja virukset eivät voi liikkua radioaalloilla tai matkapuhelinverkoissa.

Kylmä tai lämmin sää ei suojaa koronalta

Joidenkin väitteiden mukaan erityisen kylmä sää ja lumi tappaisivat viruksen. Toiset taas sanovat, että auringonvalo ja lämpö ehkäisevät tartuntaa.

WHO toteaa, että kumpikaan näistä väitteistä ei pidä paikkaansa, ja koronatartuntoja on todettu ihan kaikenlaisissa sääolosuhteissa.