Tarttuuko virus lemmikkieläimiin? Ovatko astmaatikot vaarassa? MTV Uutiset etsi vastaukset lukijoiden koronaviruskysymyksiin
9:34MTV Uutiset Live etsi vastaukset lukijoiden kysymyksiin koronaviruksesta.
Julkaistu 27.02.2020 10:34
Eevi Kinnunen
eevi.kinnunen@mtv.fi
Tähän mennessä Suomessa on todettu lähes 60 tartuntaa. THL:n tämänpäiväisessä tiedotustilaisuudessa kerrottiin, että Suomessa on todettu 19 uutta koronatapausta. Helsingissä ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on todettu 11 tapausta. Etsimme vastauksia MTV Uutisten lukijoiden ja katsojien kysymyksiin koronaviruksesta.
THL:n mukaan suurin osa Suomen tapauksista on ollut lieviä. Suomen ensimmäinen tartunta todettiin tammikuussa kiinalaisella, Lappiin matkanneella turistilla. Suurin osa Suomen tartunnoista on saatu matkoilta Pohjois-Italiasta.
Valitsimme mukaan ne kysymykset, jotka toistuivat useimmiten. Vastaukset on laadittu asiantuntijahaastattelujen ja viranomaislähteiden avulla.
1. Miten koronavirus vaikuttaa postimyyntiin? Voiko Kiinasta tilattuja tuotteita avata turvallisesti kotona?
Voi avata. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan koronavirukset eivät säily pitkään tavaroiden pinnoilla. Kiinasta tulevien kirjeiden ja pakettien vastaanottaminen on siis turvallista. Myös THL toteaa, että tavaroiden välityksellä tapahtuvia tartuntoja ei ole todettu.
2. Miksi kaikkia lentoyhtiöitä ei aseteta matkustuskieltoon ainakin Italian ja Kiinan alueille?
Matkatoimistot ja lentoyhtiöt tekevät päätökset mahdollisista perumisista. Lentoyhtiö Finnair on perunut Manner-Kiinan lennot talvikauden loppuun saakka. Lisäksi lentoyhtiö Norwegian keskeytti kaikki lentonsa Italiaan, ja myös Finnair on Milanon- ja Rooman-lentonsa 7. huhtikuuta asti. Yhtiön Milanon-lentoja on mahdollista siirtää.
Varsinaisia matkustuskieltoja ei ole asetettu, koska ulkoministeriön toimivaltaan ei kuulu kieltäminen, vaan ainoastaan suositteleminen. Vastuuvirkamies Raimo Pahkasalo ulkoministeriön konsuliasioiden yksiköstä sanoo, että ihminen tekee matkustuspäätöksen aina itse.
Tällä hetkellä ulkoministeriö suosittelee välttämään tarpeetonta matkustamista Italiaan, Kiinaan tai Iraniin.
3. Miten nopeasti saadaan rokote tai lääke koronavirusta vastaan?
Rokotteen kehittäminen on aloitettu, mutta sen saaminen käyttöön voi viedä vuosia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan kehitteillä olevat rokotteet eivät ehdi taltuttamaan nyt käynnissä olevaa epidemiaa. Tämä johtuu kehittämistyön monivaiheisuudesta. Rokotteiden kehittäminen vaatii virusten tutkimista laboratoriotutkimuksissa ja eläinkokeilla. Sen jälkeen rokotteita testataan ihmisillä. Testivaihe kestää kuukausista vuosiin, joskin kiireisessä tilanteessa laajoilla ihmisjoukoilla testaaminen voidaan jättää tekemättä.
Lisäksi rokotteen antaminen ihmisjoukoille edellyttää lääkeviranomaisten myöntämää myyntilupaa. Vielä ei pystytä ennustamaan, milloin rokotteita uutta koronavirusta vastaan saadaan laajaan käyttöön.
4. Mihin kaikkiin Euroopan maihin koronavirus on levinnyt?
Koronavirus on levinnyt Italiaan, Ranskaan, Espanjaan, Saksaan, Sveitsiin, Norjaan, Hollantiin, Ruotsiin, Belgiaan, Tanskaan, Itävaltaan ja Suomeen. Tähän mennessä tapauksia on todettu yhteensä yli 118 000 maailmanlaajuisesti. 114 maata on raportoinut tartunnoista. Tilanne elää jatkuvasti.
5. Miksi koronavirukseen kuolee? Eikö keuhkokuumetta voi hoitaa?
Kaikki sairastuneet eivät kuole koronavirukseen, vaan tämänhetkisten tietojen mukaan noin kaksi prosenttia sairastuneista kuolee tautiin. Suurimmalla osalla sairastuneista tauti on lieväoireinen, eivätkä kaikki tartunnat välttämättä tule viranomaisten tietoon. Kaikki eivät myöskään sairastu keuhkokuumeeseen.
Professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta sanoo, että tavallisesti keuhkokuume on bakteeritauti. Tuollaiset keuhkokuumeet eivät yleensä ole kulkutauteja, ja niitä pystytään hoitamaan antibiooteilla. Nyt kyseessä on kuitenkin virustauti, johon antibiootit eivät tehoa. Vapalahden mukaan Kiinassa on käynnissä erilaisia lääkekokeita, joissa etsitään hoitoa uuteen koronavirukseen.
Toistaiseksi lääkettä tai rokotetta uuteen koronavirukseen ei ole.
Shutterstock
6. Miten koronavirus tarttuu?
THL:n mukaan uusi koronavirus tarttuu pisaratartuntana eli esimerkiksi yskimisen ja aivastusten välityksellä. On mahdollista, että virus tarttuu myös kosketuksen kautta, mutta koronavirukset eivät säily päiväkausia pinnoilla vaihtelevissa lämpötiloissa.
Uusi koronavirus tarttuu ihmisestä toiseen. Taudin itämisajaksi on arvioitu 2–12 päivää. Keskimäärin tauti itää noin 5 päivää. Tartunnalle altistuneeksi lasketaan ihminen, joka on ollut sairastuneen kanssa samassa tilassa viisitoista minuuttia.
7. Onko kaikkien ihmisten periaatteessa mahdollista saada koronavirus? Voivatko hyväkuntoiset kuolla siihen?
On oletettavaa, että virus voi tarttua keneen tahansa. Suurimmalle osalle se aiheuttaa tällä tietoa vain lieviä oireita. Kiinan tartuntatautiviraston helmikuussa julkaiseman selvityksen mukaan suurin osa vakavia oireita saaneista on ollut iäkkäitä miehiä. Monella on lisäksi ollut jokin perussairaus. Yli puolet tapauksista on todettu yli 50-vuotiailla ja noin 2 prosenttia tapauksista alle 20-vuotiailla. Eniten tautiin on kuollut yli 80-vuotiaita. Yhtään alle 10-vuotiaan lapsen kuolemaa ei ollut 17. helmikuuta mennessä raportoitu.
8. Miten pitkään virus voi periaatteessa levitä ennen kuin se saadaan taltutettua?
Tyypillisesti virusinfektio leviää niin kauan kuin se löytää alttiitta ihmisiä. Vielä ei tiedetä, saadaanko virus taltutettua vai tuleeko siitä ihmiskunnassa pysyvästi kiertävä virus.
Ihmisissä kiertää jo nykyään erilaisia koronaviruksia, jotka tulevat elimistöön lapsuusvuosina. Ne aiheuttavat yleensä harmittomia flunssia. Osa niistäkin viruksista on alun perin peräisin lepakoista. Onkin mahdollista, että nyt leviävä koronavirus on siirtymässä eläimistä ihmiskuntaan. Jos viruksesta tulee pysyvä, sitä vastaan voidaan ehkä kehittää rokote.
9. Mitä pitää tehdä, jos vauva sairastuu?
Koronaviruksen vaikutuksista ei vielä ole tarkkaa tietoa. Kaikenikäiset voivat sairastua, mutta lasten tartuntoja on havaittu suhteellisen vähän. Virus aiheuttaa vakavia oireita useimmiten riskiryhmiin kuuluville ja vanhuksille. Jos epäilee kenellä tahansa koronavirusta, kannattaa ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon ja noudattaa sieltä saatuja hoito-ohjeita. THL:n mukaan yksikään alle 10-vuotias ei ollut 17. helmikuuta julkaistun raportin mukaan kuollut tautiin.
All Over Press
10. Voiko koronavirus olla kallis valtiolle?
Koronaviruksella voi olla merkittäviä vaikutuksia Suomen ja maailman talouteen. Suomeen kohdistuvia vaikutuksia selvitetään. Ylijohtaja Mikko Spolander valtiovarainministeriön kansantalousosastolta sanoo, että talousvaikutusten arviointi on parhaillaan työn alla. Hänen mukaansa tarkoituksena on käydä erilaisia skenaarioita läpi ja tuottaa tietoa hallituksen käyttöön. Työn valmistumisaikataulun määrää hallitus, eikä työtä avata tässä vaiheessa enempää.
11. Ketkä kuuluvat riskiryhmään? Kuinka vaarallinen koronavirus on astmaa sairastaville? Miten koronavirus vaikuttaa sydänsairaaseen ihmiseen?
Uutta koronavirusta ei vielä tarkasti tunneta, mutta esimerkiksi astmaatikot, sydänsairaat, diabeetikot ja vanhukset on laskettu riskiryhmään kuuluviksi. Heillä on muita suurempi todennäköisyys saada viruksesta vakavia oireita. Sama koskee esimerkiksi tavallista kausi-influenssaa.
Vakavat oireet voivat johtua esimerkiksi heikosta vastustuskyvystä ja siitä, että virus saattaa pahentaa perussairauksia. Riskiryhmään kuuluvien on tärkeää hakeutua terveydenhuollon ammattilaisten puheille heti, jos normaali yleistila heikkenee. Paras keino suojautua virukselta on muistaa hyvä käsihygienia ja pitää etäisyyttä niihin alueisiin, joilla uusi koronavirus leviää. Omaa vointia on hyvä tarkkailla.
12. Millä todennäköisyydellä virus leviää Suomeen?
Suomessa on jo ollut koronavirustapauksia. On todennäköistä, että niitä havaitaan lisää, arvioivat professori Olli Vapalahti ja johtaja Tuija Kumpulainen STM:stä. Tämä johtuu siitä, että uusia virustapauksia on todettu eri puolilla maailmaa kiihtyvään tahtiin, ja tietyn rajan jälkeen virusta on hankala saada kontrolliin. Virus leviää pisaratartuntana, mikä tekee leviämisestä erittäin nopeaa. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, miten laajamittaisesti ja milloin koronavirus tulee Suomeen.
13. Miten vaarallinen virus on raskaana olevalle tai sikiölle?
Virusta ei vielä tunneta tarkasti, joten täyttä varmuutta sen vaikutuksista eri ihmisryhmiin ei ole. Alustavien tietojen mukaan näyttää siltä, että loppuraskaudessa olevien naisten taudinkuva ei poikkea vakavuudeltaan muiden sairastuneiden taudista. Tämänhetkisten tietojen mukaan loppuraskaudessa saatu infektio ei aiheuta myöskään sikiön sairastumista, kertoo Duodecim-terveyskirjasto.
Professori Olli Vapalahden mukaan hyvä uutinen on se, että virusta on melko vähän verenkierrossa ja enemmän hengitysteissä. Jotta virusta pääsee sikiöön, sitä pitää olla nimenomaan verenkierrossa. Lisäksi synnyttäjät ovat tyypillisesti nuoria naisia, ja vakavat oireet nuorilla ovat melko harvinaisia. Vapalahden mukaan koronavirus ei näiden tietojen valossa ole erityinen uhka raskaana oleville.
14. Mitä Suomessa tapahtuisi, jos virus leviäisi tänne? Voitaisiinko esimerkiksi kouluja tai päiväkoteja sulkea?
Tartuntatautilaki antaa mahdollisuuden koulujen ja päiväkotien sulkemiseen sekä isojen tapahtumien perumiseen. Periaatteessa Suomi voisi laittaa kokonaisia kaupunkeja karanteeniin. Kaupunkien karanteenista ei kuitenkaan voi tehdä päätöstä hetkessä, sillä se vaatisi uutta lainsäädäntöä.
Suomessa tehtävät toimenpiteet voisivat olla erilaisia eri alueille, ja ne riippuisivat siitä, miten paljon tautitapauksia missäkin olisi. STM:n Tuija Kumpulaisen mukaan on aina pohdittava, milloin epidemiaa on järkevä yrittää torjua ja milloin potilaita kannattaa vain alkaa hoitaa. Leviämisen rajoittaminen on järkevää silloin, kun virukseen on sairastunut vain yksittäisiä ihmisiä. Jos potilaita taas on jollain alueella hyvin paljon, torjunta ei enää tepsi.
Esimerkiksi Pohjois-Italiassa on satoja tartuntoja, mikä tarkoittaa, että paikallista leviämistä alkaa olla vaikea estää. Siinä vaiheessa voidaan vielä yrittää estää taudin leviäminen epidemia-alueen ulkopuolelle.
15. Miten koronavirus selviää erilaisissa olosuhteissa? Miten se viihtyy kylmässä?
Virukset säilyvät yleensä paremmin viileässä kuin lämpimässä. Monet virukset kuolevat yli 50 asteen lämpötilassa minuuteissa. Huoneenlämmössä koronavirus voi säilyä pinnoilla tämänhetkisen tiedon mukaan ainakin tunteja, sanoo professori Olli Vapalahti.
16. Kannattaako Suomessa käyttää hengityssuojaimia?
Suu-nenäsuojuksen käyttöä suositellaan terveydenhuollon ammattilaisille ja koronavirusinfektioon sairastuneiden potilaiden lähikontakteille, kuten samassa taloudessa asuville ihmisille. Maski voi suojata muita ihmisiä tartunnalta, mutta sitä ei ole tarpeen käyttää, jos oireita ei ole. Jos epäilee itsellään koronavirusta, suojusta voi käyttää.
17. Voiko virus tarttua koti- tai lemmikkieläimiin?
WHO:n mukaan tällä hetkellä ei ole näyttöä siitä, että lemmikkikissat tai -koirat olisivat saaneet tartuntoja tai levittäneet virusta. Professori Olli Vapalahden mukaan lajisiirtymiä koronavirusten välillä voi tapahtua, sillä virus on alun perinkin lähtöisin eläimestä. Hänen mukaansa osa nisäkkäistä saa viruksen ja osa ei, mutta eri eläinlajien sairastumisalttiudesta ei ole vielä tarpeeksi tietoa.
18. Suurenteleeko media koronavirusuhkaa?
Media ei suurentele sairauksien uhkaa. Kun asiasta uutisoidaan paljon, uutisten suuri määrä saattaa synnyttää mielikuvan suurentelusta. Tiedotusvälineiden tehtävä on kuitenkin välittää vahvistettua ja tutkittua tietoa asiasta, joka on merkittävä ja kiinnostava.
– Me uutisoimme vain luotettavista lähteistä saatua tietoa. Koronaviruksen ympärillä liikkuu paljon huhuja ja väärää tietoja muun muassa sosiaalisessa mediassa, myös pelkoja ja huolia. Siksi on tärkeää kertoa asiasta suomalaisten asiantuntijoiden avulla ja varmistaa ulkomailla leviävät tiedot. Uutisointi ja sitä kautta saatu tieto voi myös rauhoittaa heitä, joita koronavirus huolettaa. Tiedonjano on valtava, joten juttuja tehdään paljon eri näkökulmista, sanoo MTV Uutisten toimituspäällikkö Mona Haapsaari.
Lähteet: Maailman terveysjärjestö WHO, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Duodecim-lääkäriseura, valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ulkoministeriö, Unicef, Helsingin yliopiston professorin Olli Vapalahden haastattelu.
Juttua päivitetty 11.3. klo 15.55. Täsmennetty ingressiin sairastuneiden määrä, poistettu kohta 4, ja tarkennettu kohtiin muun muassa ulkoministeriön matkustustiedotteet.
