Voihan funikulaari! Somehitiksi noussut hissi oli jotain muuta, mitä havainnekuva antoi ymmärtää – muotoilija kertoo, miksi niin kävi: "Koppi on pieni osa koko projektia"

Koko funikulaari-hassuttelussa on tavallaan kyse väärinkäsityksestä. Jussi Hurskainen kertoo, että kiertämään lähtenyt vuoden 2015 havainnekuva on Turun kaupungin tilaama visualisointi, jonka tarkoitus oli ideoida, mitä funikulaari voisi olla.

– Silloin ei ollut mitään teknisiä rajoitteita, eihän ollut olemassakaan mitään teknisiä speksejä, Hurskainen kertoo.

Lue myös: Turun rinnehissi näyttää aivan muulta kuin mitä odotettiin – sosiaalinen media repesi: "Naurattaisi, jos ei itkettäisi"

Luotua materiaalia jaettiin kaupungin toimesta eri medioissa keskustelun herättämiseksi. Kun varsinainen projekti alkoi, Idis Design oli mukana, mutta lopulta enemmän konsultoivana osapuolena.

Kyseessä eri konseptit

Idis Designille havainnekuva vuodelta 2015 ja nykyinen projekti ovat siis kaksi eri konseptia. Kun funikulaarin toteutus alkoi, kävi nopeasti ilmi, että konsepti tulisi perustumaan hissivalmistajan konseptiin ja tuotesuunnitelmaan.

– Mehän edelleen tykätään siitä konseptista joka alunperin luotiin, ja se on meidän mielestä hieno konsepti, Hurskainen sanoo.

Hän puolustaa kuitenkin nykyistäkin hissiä.

– Kuvat, jotka nyt pyörivät, eivät ole kovin mairittelevia. Ja kunhan se ympäristö vielä rakentuu, niin käsittääkseni esimerkiksi tuo loppumetreillä tullut aika massiivinen suojarakennelma hytin alla ei jää niin esille.

Hurskainen muistuttaa, että infra on vielä kokonaan kesken.

– Se on vähän unohtunut, että tämä kyseinen koppi, joka symbolisoi koko asiaa, on kuitenkin aika pieni osa koko projektia.

Muutakin kuin hytti

Hänen mukaansa kustannuksista puhuttaessa kannattaa muistaa, että projektiin kuuluvat myös hissin ala- ja yläasemat.

– Arvelen, että raiteen rakentaminenkin on voinut aiheuttaa budjettiylityksiä, vaikka niitäkin on rinnastettu keskustelussa hytin olemukseen ja lopputulokseen, Hurskainen sanoo.

Hänen mielestään asemista on tulossa hienot, vaikkei niiden suunnittelu ole Idis Designin käsialaa, vaan arkkitehti Pekka Vapaavuoren. Suunnittelu on kuitenkin tehty myös hissin muotokieltä ajatellen ja niin, että asema ja hytti toimivat kokonaisuutena.

Idis Design on suunnitellut myös muita julkisia projekteja, ja esimerkiksi Helsinkiin tuleva Raide-Jokerin raitiovaunu on tehty suoraan asiakkaalle HSL:lle.

Idis Design vastaa myös Tampereelle tulevan raitiovaunun muotoilusta, jonka hahmomalli esitellään kaupunkilaisille 20. helmikuuta.

Napinaa tulee aina

Julkinen keskustelu suunnitteluvalinnoista ei siis ole Hurskaiselle uutta, vaikka hän vaikuttaakin turhautuneelta keskustelun saamaan suuntaan.

– Tämä on tällaista lehti- ja keskustelupalstoilla riepottelua. Sitä pitää välttää itse lukemasta. Eihän tämä toki mikään positiivinen asia meidän osalta ole. Toisaalta olemme tottuneet siihen, että vaikka lopputulos olisi minkälainen, niin julkisissa projekteissa puolet ihmisistä on aina vastaan.

Vaikka Hurskainen toivoisikin keskustelun asian ympärillä jo laantuvan, näkee hän asiassa positiivistakin.

– Funikulaarista tulee toivottavasti ainakin nähtävyys. Ihan vilpittömästi toivon, että se tuottaa iloa ja hyötyä ihmisille. Toivon, että kun se on kokonaisuudessaan valmis, se siihen maisemaan uppoaisi.

Tapauksesta voi myös oppia jotakin. Hurskaisen mukaan ei ollut ennakkoon nähtävissä esittelyvaiheessa, että asiat etenisivät näin, koska ei tiedetty, kuinka paljon lopullinen tulos sitten poikkeaisi.

Kannattaako asettaa odotuksia?

Vastaavaa voisi ehkä välttää tapahtumasta miettimällä sitä, millainen viestintä palvelee vasta suunnitteluvaiheessa olevaa projektia.

Hurskainen toteaa myös, ettei kaupungin projektijohtoakaan kannata osoitella. Silloiset aikataulut ja tilanteet ovat vaikuttaneet siihen, että on valittu tietty valmistaja ja tämän tarjoama konsepti.

Lue myös: Länsimetro, tuo loputon nettivitsien lähde: "Lännen nopein, pisin tunnelilasku, kuoppa, tuo suomalainen innovaatio"

Idis Design on tyytyväinen lopputulokseen oman työn osalta, mutta olisi tietysti toivonut enemmän mahdollisuuksia ohjata suunnittelua heidän haluamaansa suuntaan.

– Toivoisin että keskustelu vähäksi aikaa ainakin laantuisi, ja sitä voitaisiin jatkaa sitten kun funikulaari rupeaa liikennöimään oikeasti, Hurskainen sanoo.

– Pyrimme yleensä välttämään ottamasta kantaa projektien onnistumiseen, mutta on varmaan ihan hyvä tuoda esille, että nämä kaksi rinnastettua projektia eivät olleet enää samoja.

Funikulaarin laitetoimittaja on italialainen Leitner AG. Kakolanmäen rinnehissin on tarkoitus alkaa liikennöidä vuoden 2019 aikana.