Viron entisen presidentin kotitalon ympärillä rahakohu – Ilvestä saattaa odottaa 170 000 euron lasku | MTV Uutiset
Viron entisen presidentin kotitalon ympärillä rahakohu – Ilvestä saattaa odottaa 170 000 euron lasku
Monet valtiojohtajat ovat istuttaneet Ärman tilalle puun. Sauli Niinistö sekä rouva Jenni Haukio istuttivat pihlajan isännän kanssa Ilveksen kotitilalla toukokuussa.Lehtikuva
Julkaistu 04.11.2016 18:25
Petteri Savolainen
petteri.savolainen@mtv.fi
Viron entinen Presidentti Toomas Hendrik Ilves halusi itseään kutsuttavan kansalainen Ilvekseksi heti virkakautensa päätyttyä. Kansalainen Ilves ja hänen kotitilansa Ärma talu ovat joutuneet Virossa myrskyn silmään.
Toomas Hendrik Ilves ja hänen silloinen vaimonsa Evelin saivat perheyritys Ermamaa Oy:n nimissä huonohkossa kunnossa olleen Ilveksen sukutilan Ärman kunnostamiseen vuoden 2006 keväällä tukea Matkailunedistämissäätiöltä EAS:lta (Ettevõtluse Arendamise Sihtasutus). EU-tuen suuruus oli noin 190 000 euroa. Viljandimaalla sijaitsevaan Ärmaan piti tulla muun muassa majatalo ja konferenssikeskus.
Ilveksen suku on hallinnut välillä Neuvostoliitolle menetettyä tilaa jo vuodesta 1763. Toomas Hendrik itse on syntynyt Tukholmassa.
Sauli Niinistö puolisoineen oli yksi Ilveksen kotitilan lukuisista arvovieraista.Lehtikuva
Presidentin turvallisuus etunenässä
Ilves valittiin tasavallan presidentiksi syksyllä 2006. Ärman tilaa ei enää voinut turvallisuussyistä käyttää matkailuun.
Yhdenkin yövieraan ollessa talossa, sitä ei olisi voinut käyttää Viron tasavallan presidentin residenssinä. Eesti Päevaleht kertoo, että tästä syystä Evelin Ilves esitti EAS:ille, että Ermamaa vuokraa taloa presidentille. Hän maksoi sen käytöstä omasta palkastaan. Ärmassa hän majoitti valtiovieraita ja kestitsi ystäviä.
Virkakautensa päätyttyä menneenä syksynä Ilves ilmoitti kirjallisesti, ettei Ärmaa ryhdytä käyttämään matkailutarkoituksiin, koska Ilveksen tiedot ja taidot eivät sellaiseen riitä.
Yritystuista vastaava EAS päätti jo 2012 tehdyn päätöksen mukaan hakea entiseltä presidentiltä takaisin 10 prosenttia myönnetystä 190 000 rahasummasta. Avioeronsa myötä koko Ermamaan omaan hallintaansa saanut Ilves ilmoitti maksavansa takaisin pyydetyn summan. Näin virolaismedian mukaan tapahtuikin.
Kymmenen prosentin kohu
Julkisuudessa asiasta nousi kova haloo. Sopan keittoon osallistuivat niin kansa, kansanedustajat kuin ministeritkin. EAS joutui selittelemään päätöstään periä Ilvekseltä takaisin vain 10 prosenttia tuista.
Talouslehti Äripäevan mukaan kävi ilmi, että vuosina 2004-2006 EAS on perinyt neljältä epäonnistuneelta turistikohteelta EU-rahat takaisin, täysimääräisinä. Lisää bensaa valui liekkeihin.
Viron valtiovarainministeri Liisa Oviir määräsi Ermamaan asioista pidettäväksi ministeriön erikoistilintarkastuksen. Uutisportaali Delfi.ee kertoo, että tarkastuksen mukaan EAS on toiminut väärin tukien takaisinperinnässä. Myös säätiö on tehnyt omia tilintarkastuksiaan asian tiimoilta.
Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan 90 prosenttia 190 000 euron tuesta pitää periä takaisin ja maksaa edelleen Euroopan komissiolle.
Oviirin mukaan nyt täytyy selvittää, kuka ja millä perusteilla tehtiin 10 prosentin takaisinmaksupäätös vuonna 2012.
"Menen konkurssiin"
Ärileht.ee kirjoittaa, että hiljattain ilmestyneessä, presidentti Ilveksestä kertovassa kirjassa tukiasiat nousevat esiin. Lehden mukaan Ilves empi presidentiksi pyrkimistä. Yksi peruste oli juuri saatu iso tuki Ärman kehittämiseksi. Ilves pelkäsi jo 2006, että tullessaan valituksi, hän joutuisi maksamaan tuen takaisin.
– Menen konkurssiin siksi, että minusta tulee Viron presidentti. Anteeksi, mutta se on absurdia.
Lehtikuva
Tukisoppaa on pyöritetty virossa koko syksy.
Ilves on sanonut saaneensa tietää takaisinmaksuvaatimuksista vasta 2016 syksyllä. Oikeassa hän onkin, EAS:n määräämän summan suhteen ainakin.
Ärman tilan mukana huonoon valoon joutuneen EAS:n johtaja Hanno Tomberg sanoo tuoreessa Postimees-lehdessä, että tukien takaisinmaksuehtojen mahdollisesta muutoksesta päätetään vuoden 2017 alkuun mennessä.
