Arvostettu upseeri olikin vakooja: Tiedot kulkivat "kuolleen postilaatikon" kautta – näin tarina paljastui

Suojelupoliisin päällikkö Arnold Sinisalu ehti loppuviikolla jo varoittaa leimaamasta venäjänkielisiä vakoojatapauksen vuoksi.

LUE MYÖS: Isä ja poika toimittivat salaista tietoa Venäjän sotilastiedustelulle

Vakoilusta epäiltynä kiinni otetun virolaismajuri Deniss Metsavasin kohtalon hetkistä eli siitä, miten hänet lopulta napattiin, on saatu täydennettyä tietoa.

Metsavasia ja hänen isäänsä Pjotr Volinia epäillään maanpetturuudesta ja vakoilusta Venäjän sotilastiedustelu GRU:n hyväksi. Miesten epäillään välittäneen salaiseksi luokiteltua tietoa varsinkin Viron Nato-yhteyksistä GRU:lle yli viiden vuoden ajan.

Metsavas on palkittu ja kiitetty Viron puolustusvoimien upseeri, Volin eläkkeellä oleva entinen Neuvostoliiton rajavartija, joka siirtyi töihin Viron vankeinhoitolaitokseen. 

"Kuollut postilaatikko"

Postimees-lehti kirjoittaa Metsavasin olleen menossa viime maanantaina ensimmäistä päivää uuteen työpaikkaansa vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestö Kaitseliidun päämajaan. Kaitseliit vastaa hieman väljästi tulkiten suomalaista suojeluskuntajärjestöä.

Metsavas oli sanonut lehden mukaan olevansa työpaikallaan hieman kahdeksan jälkeen aamulla. Kahvihuoneen sijaan hän päätyi poliisiauton takapenkille.

Lehti on saanut yksityiskohtaiset tietonsa turvallisuuspoliisin ja valtakunnansyyttäjän avulla.

Varmistamattomien tietojen mukaan Metsavasin kodin lähistöllä sijaitsevalla joutomaalla oli niin kutsuttu kuollut postilaatikko, jonka kautta hän toimitti tietoja Venäjän sotilastiedustelu GRU:n käyttöön. Metsavas asui Tallinnan koillispuolella sijaitsevassa Viimsissä.

Katso tästä kuvia epäillyn kodista.(Postimees)

Operaatiossa oli mukana poliisin lisäksi esimerkiksi turvallisuuspalvelun yksiköitä. Postimees kirjoittaa pidätyksessä mukana olleen turvallisuuspoliisi Kapon johtajan Aleksander Tootsin lausuneen täysin yllätetylle epäillylle tämän loppuelämän muuttaneet sanat.

– Olette pidätetty epäiltynä maanpetoksesta.

Lehden mukaan tämän jälkeen majuri Metsavas vietiin turvallisuuspoliisin bussiin, jossa hän vietti parikymmentä minuuttia selittäen tapahtumia. Samalla viranomaiset olisivat paljastaneet myös tietojen vaihtoon käytetyn postilaatikon. Seuraavaksi otettiin kiinni entinen rajamies Volin.

Epäillyt olivat viranomaistietojen mukaan yhteistyöhaluisia. Koko vakoilutarinan anatomia oli selvillä viime keskiviikkona, kun poliisi, puolustusvoimat ja suojelupoliisi pitivät asiasta yhteisen tiedotustilaisuuden.

Opiskeli myös Suomessa

38-vuotiaan Metsavasin oli määrä siirtyä vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestön palvelukseen Viron puolustusvoimien pääesikunnasta. Operatiivisella osastolla työskennellyt mies sai majurin arvon 2015. Majuri oli muun muassa osallistunut Viron puolustussuunnitelmien tekoon. Metsavas oli alun perin tykistöupseeri.

GRU:n apuri sai Viron kansalaisuuden vuonna 1990. Lasnamäen lähiössä kasvanut Metsavas suuntasi paikallisen median mukaan heti asepalveluksen suorittamisen jälkeen sotilasuralle. Sotatieteiden opiskelu alkoi Tartossa maanpuolustuskorkeakoulussa.

Metsavas on opiskellut myös Suomessa. Hän suoritti vuosina 2003-2005 Niinisalon varuskunnassa sijaitsevassa tykistökoulussa kolme tykistöupseerin perus- ja täydennyskurssia. Puolustusvoimien mukaan opiskelijalla ei ollut pääsyä salaisiin tietoihin Suomessa.

Vuonna 2013 miehestä tuli Viron tykistön korkein mahdollinen upseeri, tykistön tarkastaja.

Jalkapalloa ja kotoutumista

Metsavasin ura on ollut komea ja menestyksekäs. Hän on pidetty ja kehuttu upseeri. Mies on osallistunut eri komennuksiin ulkomailla, esimerkiksi Nato-vetoiseen Estcoy-operaatioon vuonna 2012.

Metsavas on esiintynyt virolaisessa mediassa toisenlaisissakin merkeissä. Hän puhui viimeksi vuonna 2016 television keskusteluohjelmassa kaksikielisyyden hyvistä puolista sekä venäjänkielisten integroimisen puolesta. Mies oli myös pääosassa vuonna 2016 julkaistussa kirjassa Laigulised elulood eli Laikulliset elämät. Kirja kertoo venäjänkielisistä, mutta virolaisista sotilaista.  

Kirjan tekijä, historioitsija Igor Kopõtinsanoo, että Metsavas ei pettänyt ainoastaan puolustusvoimia, vaan kaikki ympärillään olleet ja häneen uskoneet.

Metsavas itse sanoi venäjänkielisessä Meidän aikamme sankarit -ohjelmassa joitain vuosia sitten, että sotilas tarvitsee taistelukokemusta. Sitä mies olisi halunnut hankkia esimerkiksi Afganistanissa.

Epäilty harrasti aktiivisesti jalkapalloa muutamassa virolaisessa seurassa. Esimerkiksi neljännen sarjatason Maarjamäe FC igiliikuri riveissä ja Kaitseliit Kalevissa. Hän myös opetti Tallinnassa Mustamäen lukiolaisille maanpuolustusta. Siitä tuli tunnustus vuonna 2014, kun hänet palkittiin vuoden nuorena opettajana.

Motiivia ei tiedetä

Epäilyt maanpetoksesta ovat ilmeisesti alkaneet jo vuonna 2013.

Valtakunnansyyttäjä Inna Ombler sanoo Postimehen videohaastattelussa, että Metsavasen motiiveja on vaikea kuvitella. Mies itse ei ole niistä puhunut.

Syyttäjä vahvistaa, että Metsavas ja tämän isä saivat GRU:lta rahaa, mutta Ombler pitää Venäjään suuntaununeita patrioottisia vaikuttimia epätodennäköisenä petturuuden syynä.

Venäjä ei ole unohtanut

Deniss Metsavas on ensimmäinen virolainen puolustusvoimien upseeri, jota epäillään maanpetoksesta.

Virolaiset tutkijat ovat sanoneet jo jonkin aikaa, että Venäjä ja varsinkin GRU on lisännyt toimintaansa ja painetta Virossa. Venäjä ei ole unohtanut Neuvostoliiton oppeja vakoojan perustyöstä.

– Venäjä yrittää vaikuttaa kaikkiin EU:n ja Naton jäsenmaihin. Jokaista valtiota varten on suunniteltu oma, sopiva lähestymistapa, sanoo Viron ulkomaantiedustelun päällikkö Mikk Marran.

Kymmenen viime vuoden aikana Virossa on jäänyt kiinni neljä ihmistä maanpetturuudesta, ja lisäksi kymmenen ihmistä on tuomittu yhteistyöstä Venäjän eri tiedusteluviranomaisten kanssa. 

– Metsavasen kaltaisten vakoojien kasvattaminen ja kohteeseen integroiminen on mielettömän pitkä prosessi. Sen hedelmiä voi nauttia vasta vuosien tai oikeammin vuosikymmenten kuluttua. Mutta, mitä enemmän siemeniä kylvää, sen varmempaa on, että osa itää ja tuottaa joskus hyvän sadon, toteaa lakonisesti Postimehen pääkirjoitus keskiviikolta.