Viro Euroopan ykkönen HIV-tartunnoissa

Viron terveyskehitysinstituutin johdolla tehdyn tutkimuksen mukaan Tallinnassa on kymmenisentuhatta ruiskuja käyttävää narkomaania, kun heitä Riiassa on vajaa viisituhatta ja Vilnassa hiukan kolmatta tuhatta.

Miksi näin on, sitä ei kukaan oikein osaa selittää. Tutkimusta vetäneen asiantuntijan mukaan syyt saattavat löytyä Viron itsenäisyyden palauttamisen alkuaikojen monimutkaisuudesta ja raskaudesta sekä kulttuurista, jossa uskonnon vaikutus on esimerkiksi Liettuaan verrattuna hyvin vähäinen.

Taantuma pahentaa tilannetta

Vilnassa äskettäin pidetyssä kansainvälisessä AIDS-ja huumekokouksessa todettiin myös Viron korkea HIV-tartuntojen määrä: Virossa on niitä kuusi kertaa enemmän kuin esimerkiksi Liettuassa. Viro onkin suonensisäisten huumeidenkäyttäjien ja HIV-tartuntojen määrässä Euroopan ykkönen väkilukuun suhteutettuna.

Viron terveyskehitysinstituutin asiantuntijan mukaan nykyinen vaikea talouskriisi saattaa vielä pahentaa tilannetta ja lisätä niin huumeiden käyttäjä kuin sen kautta myös HIV-tartuntojen määrää. Huumeiden käyttö on nimittäin selvästi yhteydessä maan sosiaalistaloudelliseen tilanteeseen.

Virossa on kaikkiaan noin 14 000 suonensisäisten huumeiden käyttäjää ja heistä siis valtaosa pääkaupungissa.

Virossa on vuosien varrella löydetty kaikkiaan yli 7000 HIV-tartunnan saanutta ihmistä. Niistä vajaat kolmesataa on kehittynyt AIDSiksi. Kuluvan vuoden tammi-maaliskuun aikana löytyi lähes sata uutta HIV-tartuntaa. Määrä on yhä suuri, mutta selvästi pienempi kuin viime ja toissavuonna, jolloin vastaavat luvut olivat 141 ja 170.

Eniten kasvua HIV-tartunnoissa oli 25-29-vuotiaiden ryhmällä ja paikkakunnista Tallinnalla. Toinen paha paikka HIV-tartunnoissa on jo pitkään ollut venäläisvaltainen Koillis-Viro.

Viime vuonna narkomaaneille jaettiin yli kaksi miljoonaa puhdasta ruiskua ja noin 700 000 kondomia. Niitä sai hakea kaikkiaan 36 jakelupaikasta. Huumevälineiden vaihtoa ja alan ehkäisyneuvontaa hoitaa Virossa yhdeksän järjestöä tai laitosta.

Talouskriisi on iskenyt myös ehkäisytyöhön. Valtio antoi siihen viime vuonna noin 45 miljoonaa kruunua (vajaat kolme miljoonaa euroa), mutta tänä vuonna summa on pudonnut alle neljänkymmenen miljoonan.